Tarkastusvaliokunta: Tietojärjestelmät pian kuntoon!

Tiedon kulku

Kati Haapakoski, 10.12.2008, 15:31

Eduskunnan tarkastusvaliokunta patistaa hallitusta panemaan kuntoon ensimmäiseksi terveydenhuollon kirjavat tietojärjestelmät. Valiokunnan mukaan niiden yhteensopimattomuus teettää hoitohenkilökunnalla turhaa työtä ja vaarantaa potilasturvallisuutta.

Hoitoketjun kokonaisuus on unohtunut

Tarkastusvaliokunta on huolissaan siitä, ettei hoitotakuulle asetettuja kustannushyötyjä ole saavutettu. Väestökehityksen takia terveyspalvelujen kysyntä lisääntyy lähivuosina ja lisääntynyt kysyntä kasvattaa terveydenhuoltomenoja.

Samanaikaisesti väestön huoltosuhde heikkenee. Tarkastusvaliokunnan mukaan siksi on tärkeää löytää toimivia keinoja terveysmenojen kasvun hillitsemiseksi.

Hoitoon pääsyn nopeutumisesta ja hoitojonojen lyhentymisestä huolimatta jonoissa on edelleen yli 4 500 potilasta, jotka ovat lain vastaisesti joutuneet odottamaan hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta.

Osa potilaista joutuu useampaan kuin yhteen jonoon, jolloin hoitojen saaminen kestää potilaan kannalta liian kauan.

Hoitojonojen seurannan suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä psykiatrian erikoisaloilla. Kaikki terapiajonot eivät ole jonojen seurantajärjestelmässä, jolloin ne ovat virallisten seurantatietojen ulkopuolelle.

Hoitoon pääsyn nopeuttamisessa ei myöskään ole kiinnitetty riittävästi huomiota hoitoketjun kokonaisuuteen. Tämän seurauksena terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsy ja hoitopäätöksen teko on usein viivästynyt kohtuuttomasti.

Myös hoitoketjun loppupään jatkohoidot ja kuntoutus ovat viivästyneet. Jatkohoitojen viivästyminen on vaikuttanut kielteisesti jatkohoitoja edeltäneiden hoitotoimenpiteiden terveyshyötyihin.

Valiokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n toimintakertomuksesta valmistui tiistaina 9. joulukuuta. Tarkastusvaliokunta nosti kertomuksesta esiin viisi teemaa, jotka ovat merkittäviä eduskunnan budjettivallan kannalta ja sisältävät tietoja, joiden perusteella eduskunta voi ohjata hallintoa etsimään tehokkaampia toiminnallisia ratkaisuja.

Ne ovat valtion kassanhallinta, tietoyhteiskuntahankkeet, koulutuksen ennakointi, hoitotakuu ja maatalouden ympäristötuki.

Painokkaimmin valiokunta otti kantaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja valtion kassanhallintaan, joista esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi kahta lausumaa.

Hallituksen on kerrottava toimenpiteistään valtion seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa keväällä 2009.

Terveydenhuollon tietojärjestelmissä on vakavia puutteita

Julkiset palvelut verkkoon eli Jupa-hanke oli pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ja laajakaistastrategian toteuttamisessa keskeinen tavoite julkisen hallinnon sähköisen asioinnin edistämisessä. Hanke nostettiin vuonna 2004 yhdeksi tietoyhteiskuntaohjelman kärkihankkeeksi.

Hankkeen toteutukseen liittyy tarkastusvaliokunnan mielestä huolestuttavan paljon ongelmia ja julkisten varojen tehotonta käyttöä.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hankkeen tavoitteet olivat epärealistisia suhteessa aikatauluun, henkilöstövoimavaroihin ja käytössä olleeseen rahoitukseen nähden. Kokonaisarviona Jupa-hankkeen ohjauksesta tarkastusvirasto toteaa, että sille asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.

Valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuuden kannalta kriittinen kysymys on ammattitaitoinen tietohallintohenkilöstö ja sen saatavuus julkisen sektorin tehtäviin.

Valiokunnan mielestä on seurattava entistä tarkemmin sitä, onko toimintojen ulkoistaminen, ostopalvelujen ja konsulttien käyttö synnyttänyt itseään ruokkivan mekanismin, jossa julkisen sektorin osaamisen puute pakottaa ulkoistamaan ja käyttämään konsultteja.

Sekasotkujen lähde

Esimerkiksi terveydenhuollossa on käytössä 4 000 tietojärjestelmää. Terveyskeskusten, työterveyden ja erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät ovat yhteen sopimattomia ja myös yksiköiden sisällä on tiedonkulkuongelmia.

Mapeista, kirjeistä ja käsin kirjoitetuista viesteistä on syntynyt merkittävä hoitovirheiden ja aikaa vievien sekasotkujen lähde. Tulevaisuusvaliokunnan selvityksen mukaan tiedonhallintaan kuluu 60 prosenttia erikoissairaanhoidon työtunneista. Samoja tietoja syötetään ja kopioidaan käsin tai ylläpidetään monissa eri tietojärjestelmissä, jolloin virhemahdollisuudet ja riskit lisääntyvät. Vakavat hoitovirheet voivat johtaa myös potilaskuolemiin.

Tarkastusvaliokunta pitää terveydenhuollon tietojärjestelmien nykytilaa huolestuttavana. Terveydenhuollon yhteen sopimattomien tietojärjestelmien vuoksi terveydenhoidon niukkoja voimavaroja joudutaan tuhlaamaan täysin turhaan ja päällekkäiseen työhön samalla kun syntynyt tilanne heikentää potilasturvallisuutta ja hoitoon pääsyä.