Tekes rahoittaa telelääketieteen tutkimusta Venäjällä

Vuoden 2009 loppuun

Projektiin osallistuu alan pk-yrityksiä Lappeenrannan ja Seinäjoen seuduilta sekä tutkijoita LUT:sta ja TTY:sta.
Pietarilaiset yhteistyöyliopistot St. Petersburg State University of Economics and Finance ja State University of Aerospace Instrumentation osallistuvat toteutukseen.
Projektin johtajana toimii professori Jukka-Pekka Bergman ja projektipäällikkönä DI Raimo Miettinen.
Teknologiaosaamista hankkeeseen tuo TTY:n telelääketieteen professori Kari Mäkelä, joka luotsaa tutkimusryhmäänsä telelääketieteen tutkimusyksikössä Seinäjoella.
Hanke kestää vuoden 2009 loppuun.
Sen kokonaisbudjetti on 228 000 €.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, yritysten ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin yhteisprojekti on saanut rahoitusta Tekesin FinnWell-ohjelmasta.

Projekti on nimeltään Russia: The Next Generation of Welfare Services and Technologies.

Hankkeessa tutkitaan terveydenhuollon tarpeisiin kehitettyjen telelääketieteen sovellusten kehitys- ja sovellusmahdollisuuksia Venäjän terveydenhuollossa erityisesti Pietarin alueella. Hankkeessa tutkitaan eri sovellusten teknisiä toimintaedellytyksiä ja kaupallista näkökulmaa sekä luodaan kansainvälinen yhteistyöverkosto alan suomalaisten ja venäläisten teknologia- ja palvelutuottajien välille.

Projektin suunnitteluvaiheessa kartoitettiin alustavasti Venäjän terveydenhuoltosektoria ja käytössä olevia teknologiasovelluksia. Terveydenhuollon taso Venäjällä ei pääosin ole vielä länsimaisella tasolla, ja maan terveydenhuollossa on tunnistettavissa selviä ongelmia.

Asiakkaiden suurista ostovoimaeroista johtuen saatavilla olevat palvelut ja hoidon taso vaihtelevat eri laitosten välillä.

Venäjällä riittää kysyntää

Suurten ostovoimaerojen vuoksi Venäjältä löytyy erityylisiä palveluntarjoajia ja kysyntää hyvin monenlaisille sovelluksille.
Sähköiset potilastietojärjestelmät eivät vielä ole laajalti käytössä, mutta ne ovat tulevaisuutta kaikissa suuremmissa laitoksissa.
Vanhus- ja kotisairaanhoidon sovellusten kysyntä kasvaa varsinkin suurissa kaupungeissa.
Venäläisillä on kokemusta teknisellä tasolla erilaisista etämonitorointijärjestelmistä, muun muassa avaruusohjelmien kautta, ja käytännössä etäterveyspalvelujen tuottamisesta syrjäisiin maalaiskyliin.

Suomesta tutut sähköiset potilastietojärjestelmät ja etämonitorointisovellukset eivät vielä ole laajalti käytössä Venäjällä. Länsimaita nopeampi elintason kasvu kiihdyttää myös terveyspalvelujen kysyntää, mikä pakottaa alan toimijat tehostamaan ja kehittämään omia palveluitaan.

Lähetä

Tulosta