Vaasassa oppii flytande svenska

Kuva: Miisa Kaartinen

Vaasan keskussairaalan käytävillä soljuva ruotsin- ja suomen kielen sekamelska pistää höristämään korviaan. Det låter ut jättekiva!

Henkilökunnasta puolet puhuu suomea, puolet ruotsia. Miten suomenkielinen kesäkandi selviää joukossa?

– Ensimmäinen päivä oli vaikein. Kieli kangerteli. Viikon jälkeen alkoi puhuminen jo sujua. Oli hauskaa oppia sellaisia ihan hassujakin ruotsin kielen murresanoja, joita käytetään Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla, kuvailee Tampereella lääkäriksi opiskeleva Ann-Mari Lehtinen ensimmäistä kesäänsä kandina.

Pohjanmaalta Teuvalta kotoisin oleva Lehtinen oli viime kesänä Vaasassa jo toistamiseen. Ja aikoo mennä ensi kesänäkin.

– Olen myös suositellut paikkaa kavereille. Ei kannata ainakaan pelätä Vaasaan lähtemistä. Useimmat koulussa ruotsia opiskelleet oppivat siellä nopeasti sellaiset uudet sanat, joita joutuu paljon käyttämään. Ruotsin kieli antaa sinne oma mausteensa. Se on tietyllä tavalla eksoottinenkin paikka.

Opettaja innostaa

puhumaan

Vaasan keskussairaala on ainoa sairaala Suomessa, jossa on oma kieltenopettaja henkilökunnalle.

– Lähden liikkeelle osallistujien tasosta ja toiveista. Kokoonnumme pienissä ryhmissä, mutta järjestän myös yksityisopetusta, kertoo sairaalassa vuodesta 2004 työskennellyt kieltenopettaja Annika Backlund.

Backlund pitää sekä suomen- että ruotsin kielen kursseja. Ulkomaisille lääkäreille ja hoitajille molemmat kielet voivat olla vieraita.

Joka kesä on oma ruotsin tehokurssi kesäkandeille.

– Se on ollut todella suosittu. Huomaa, että lääkärit ovat tottuneet opiskelemaan. He omaksuvat asiat nopeasti. Kielioppiin ei tarvitse keskittyä kovin paljon. Tärkeintä on opettaa työssä tarvittavaa ammattisanastoa, Backlund kertoo.

Lehtinen on ollut kurssilla jo kahtena kesänä.

Vaasassa puhutaan kielillä

Vaasan keskussairaalan henkilöstöstä suomenkielisiä on 52 prosenttia, ruotsinkielisiä 46 prosenttia ja muunkielisiä kaksi prosenttia.

Keskussairaalan 187 lääkäristä äidinkieleltään vieraskielisiä on 23 eli yli 10 prosenttia.

Virosta on 11 lääkäriä, Venäjältä kuusi, Espanjasta kaksi sekä Italiasta, Egyptistä, Serbiasta ja Irakista yksi lääkäri.

Epävirallisten laskelmien mukaan sairaalassa osataan noin 60 eri kieltä.

Lähde: Timo Keistinen

– Kurssilla pystyy aktivoimaan kielen käyttöä ja saa vinkkejä. Voin kysyä opettajalta esimerkiksi, miten voin kertoa potilaalle, että olen laittamassa hänelle tippaa. Kivaa on myös se, että kurssilla tutustuu muihin kesäkandeihin.

Suu auki!

Lehtinen kokee, että kielen puolesta hänelle ei tuottaisi ongelmia lähteä töihin vaikkapa Ruotsiin. Vaasasta on saanut hyvät opit.

– Ruotsissa kieli on tietenkin tietyllä tavalla vaikeampaa. Suomenruotsi on suhteellisen helppoa, kun sitä äännetäänkin suomalaisittain.

Tärkeintä on Lehtisen mukaan ollut rohkaistuminen.

– Pitää vain uskaltaa aukaista suu. Ei pidä pelätä sitä, ettei kaikki mene välttämättä kieliopillisesti aivan oikein.

Lehtisen mukaan ruotsia tulee käytettyä Vaasassa päivittäin sekä kollegoiden että potilaiden kanssa.

– Tiedän kyllä sellaisia ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä, jotka osaavat vain muutamia välttämättömiä ruotsinkielisiä kysymyksiä ja termejä. Näyttivät hekin pärjäävän. Mutta kyllä ruotsia on hyvä osata.

Lähetä

Tulosta