Vaara vaanii päivystyksessä

Vartija Arttu Peltonen on turvannut Taysin päivystystä kaksi vuotta.

Kuva: Miisa Kaartinen

Sairaalat ja terveyskeskukset lisäävät turvallisuutta tehostamalla teknistä valvontaa ja käyttämällä enemmän vartiointiliikkeiden palveluita. Uhkaavien tilanteiden määrä on kasvussa. Turvallisuustilanteet kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata.

Yleisintä on henkilökunnan uhkailu ja potilaiden ja omaisten väkivaltainen riehuminen. Tilanteet kumuloituvat viikonloppuisin ja juhlapyhinä etenkin terveyskeskuksissa.

Pahimpia paikkoja ovat päivystykset, psykiatrian klinikat ja päihdeosastot.

Husissa vähintään neljä työntekijää joutuu työpaikkaväkivallan kohteeksi päivittäin. Tilanteisiin liittyy usein potilaiden alkoholin ja huumeiden käyttö.

Eniten vammoja syntyy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella.

Husissa turvallisuudesta saa leipänsä ostopalvelut mukaan lukien liki 70 henkilöä.

– Satsaus on iso, mutta johto on katsonut, että henkilöstön turvallisuuteen panostetaan, sanoo Hus-Kiinteistöjen turvallisuuspäällikkö Seppo T. Ronkainen.

Syyt pitää selvittää

Helsingin kaupungin yksiköissä häiriötilanteet ovat lisääntyneet, mutta tilastoja vääristää toiminnan muuttuminen.

– Esimerkiksi Marian sairaalan siirtyminen meille näkyi tilastoissa, sanoo terveyskeskuksen turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen.

Toivosen mukaan turvajärjestelmien lisäksi olisi pohdittava ilmiöiden syitä.

– 20 vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että lääkäreihin käydään käsiksi, sanoo Toivonen.

Samaa mieltä on Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Erkki Nikkanen.

– Yhteiskunnan vaatimukset ovat kovat. Huono elämäntilanne, kuten asunnottomuus ja syrjäytyminen, luovat epäsosiaalista käyttäytymistä.

Vihaisten kanssa on pärjättävä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä sairaaloiden työntekijät saavat vähäisiä vammoja viikoittain.

– Henkiset vammat ovat vaikeammin määriteltävissä, sanovat johtajaylilääkäri Matti Lehto ja turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio.

Lehto ja Komokallio muistuttavat, että turvajärjestelmiin ja tekniseen turvallisuuteen panostamista ei voi tehdä kouluttamatta samalla henkilöstöä.

Sitä korostaa myös Tampereen sosiaali- ja terveystoimen turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen.

– Henkilökunnan on tärkeää osata käyttäytyä aggressiivisten ihmisten kanssa. Ongelmallisia ovat arvaamattomat sekakäyttäjät, sanoo Keinonen.

Vaasassa liippaa läheltä

Vaasan keskussairaalassa vakavia vaaratilanteita ei ole ollut, mutta läheltä piti -tilanteita sitäkin enemmän. Parhaillaan laaditaan koko henkilöstön käyttöön sähköistä riskianalyysikyselyä toimenpide-ehdotuksineen.

Riskiryhmien työhuoneissa on turvahälyttimiä, ja esimerkiksi ilta- ja yövuoroissa työskentelevillä on turvarannekkeet.

– Henkilökuntaa on koulutettu esimerkiksi puhejudossa, sanoo johtajaylilääkäri Timo Keistinen Vaasasta.

Turussa turvallisuutta on lisätty teknisillä ratkaisuilla: kameroilla, valvontanapeilla ja lukitusratkaisuilla.

– Aikoinaan, kun turvanapit tulivat käyttöön, niin meillä oli ensin yksi. Nyt niitä on viisisataa, sanoo Turun terveystoimen tukipalvelujen johtaja Jukka Juvonen.

Pohjanmaalla tilanne on rauhallinen.

– Sairaala ei sijaitse ihan kaupungin keskustassa. Sairaalan rakenne on selkeä ja turvajärjestelyissä on huomioitu muun muassa pakoreitit. Vartiomiehet ovat osan aikaa talossa ja hälytettävissä nopeasti paikalle, kertoo ylihoitaja Kaija-Riitta Harmaala Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Turvapalvelut tulivat sairaanhoitopiiriin viisi vuotta sitten, eikä niiden määrää ole äskettäin lisätty.

Lähetä

Tulosta