EK: Uuden lääkelain valmistelu on murhenäytelmä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva lääkelain uudistus paljastaa räikeällä tavalla lainvalmistelun heikkoudet Suomessa.

EK:n mukaan lakiesitys valmisteltiin pimennossa asianomaisia kuulematta. Seurauksena on esitys, joka loukkaa pitkäjänteistä innovaatiopolitiikkaa ja vaarantaa tutkivan lääketeollisuuden pysymisen Suomessa.

– Lainsäädännön valmistelussa on EK:n tuoreen selvityksen mukaan edelleen vakavia puutteita. Sen vuoksi EK esittää, että ministeriöt ja elinkeinoelämä ryhtyvät yhdessä arvioimaan lakiesitysten yritysvaikutukset ennen esitysten antamista eduskunnalle. Vastaavaa menettelyä on sovellettu Ruotsissa kuluvan vuoden alusta myönteisin tuloksin, sanoi EK:n lainsäädäntö ja kauppapolitiikka -sektorin johtaja Jukka Ahtela keskiviikkona Helsingissä.

Ahtelan mukaan lääkelain valmistelu oli murhenäytelmä.

- Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli lain kuulematta työ- ja elinkeinoministeriötä ja elinkeinoelämää, vaikka laki koskee patentteja, innovaatiopolitiikkaa ja mitä suurimmassa määrin yritysten toimintaedellytyksiä. Lakiesityksen mahdolliset hyödyt ovat kyseenalaisia ja lyhytaikaisia. Lääkelakiesitys sai kesällä moitteet myös oikeuskanslerilta.

Lainvalmisteluperiaatteita ei noudateta

EK selvitti viime keväänä, miten hallituksen uudet lainvalmisteluperiaatteet toteutuvat käytännössä. Hallitus hyväksyi joulukuussa 2007 lainsäädäntösuunnitelman, jossa vahvistettiin paremman sääntelyn linjaukset.

– Ohjeiden noudattaminen ja vaikutusten arviointi on selvästi puutteellista. Valmistelun puutteet heijastuvat eduskuntaan, jonka tehtäväksi jää perustietojen kerääminen ja analysointi. Tämä ei ole millään muotoa järkevää lainvalmistelua. Ministeriöiden toimintatavoissa on kuitenkin suuria eroja, Ahtela sanoi.

Esityksistä puuttuu valtaosin yritysten kustannusten euromääräinen arviointi. Myös vaikutuksia investointeihin, markkinoiden toimivuuteen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksiin arvioidaan puutteellisesti. Samoin vältetään laskelmia siitä, kuinka moniin yrityksiin vaikutukset kohdistuvat.

Ahtelan mukaan arvioinneista ei saa luopua niiden vaikeuden tai epävarmuuden takia. Arviointien tasoa ja tehoa voidaan parantaa, kun otetaan käyttöön Ruotsin mallin mukaisesti ministeriöiden ja elinkeinoelämän yhteinen arviointimekanismi.

- On myös tärkeää, että eduskunta saisi aina tiedon valmistelun aikana esiin tuoduista näkökohdista. Näin eduskunnalle syntyy kokonaiskuva, millaisia seikkoja asiaan liittyy ja miten lopulta on päädytty esitettyyn lopputulokseen. Hallituksen tarkoitus oli nimenomaan lisätä lainvalmistelun avoimuutta ja eri näkökohtien analysointia.

Lähetä

Tulosta