Mari Heikkilä, 16.11.2007, 8:41

Keskittäminen kangertelee

Erikoissairaanhoidon keskittäminen ei onnistu Suomessa. Tuorein esimerkki tulee Vaasasta. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti jatkaa sydänkirurgiaa, vaikka hallitus olisi siirtänyt toiminnan Tampereelle.

Hoidon laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sydänkirurgia tarvitsisi miljoonan väestöpohjan.

– Täällä on ajateltu, että 165 000 henkeä riittää, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Timo Keistinen.

Keistisen mukaan päätöksessä näkyy muun Suomen ja Pohjanmaan välinen kulttuuriero.

– Vaasassa panostetaan terveydenhuoltoon. Kustannukset eivät ole tärkeintä, vaan palvelujen saatavuus omalla alueella.

Taustalla on myös kielikysymys. Ruotsinkieliset eivät usko saavansa hyvää hoitoa Tampereella.

Politiikka on politiikkaa

Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön FinOhtan johtajan Marjukka Mäkelän mukaan hoitojen keskittämistä vastustetaan monista syistä. Toiminnot halutaan pitää aluesairaalassa, kuntalaisia lähellä. Taustalla voi olla myös investointeja, jotka halutaan hyödyntää loppuun asti.

– Totta kai terveyspolitiikka tällä tasolla on aina myös alue- ja työllisyyspolitiikkaa, toteaa Mäkelä.

Valtakunnallisesti tiettyjen hoitojen keskittämisestä on sovittu. Erityisvastuualueilla sairaanhoitopiirit toteuttavat vapaasti itseään.

– Politiikka on politiikkaa. Kunnallisvaalit lähestyvät, kommentoi Taysin sydänkeskuksen toimitusjohtaja Kari Niemelä Vaasan päätöstä.

Kehitystä tapahtuu

Mäkelän mukaan ainakin nivelkulumien ja gynekologisten syöpien leikkaukset kannattaisi keskittää. Myös hyvin pienten keskosten hoidossa on isoja eroja sairaaloiden välillä.

– Keskittäminen ei ole mikään itseisarvo. Tavoitteena on antaa mahdollisimman hyvää hoitoa. Kustannusvaikuttavuus on toissijainen asia. Kokeneiden hoitotiimien hajottaminen hävittää osaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt erityisvastuualueilta listat alueellisesti keskitettävistä hoidoista. Ne ovat nyt lausuntokierroksella.

Mäkelä uskoo, että jo asian miettiminen ja vertaaminen muihin erityisvastuualueisiin järkeistää toimintaa.

Lääkintöneuvos Jouko Isolauri sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että alueellisten keskittämislistojen lisäksi helmikuun loppuun mennessä saatava ehdotus yhdistetystä kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaista selkiyttää tilannetta. Ministeriö pohtii parhaillaan sairaanhoitopiirien asemaa.

Isolauri ei ota kantaa siihen, miten alueellista keskittämistä tullaan valvomaan tai tuleeko ohjeiden noudattamatta jättämisestä seuraamuksia.

– Se on poliittinen päätös.

Vaasan sydänkirurgit lähtevät

Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston äänin 70–71 tekemä päätös sydänkirurgian jatkamisesta pani pasmat sekaisin.

Hallituksen puheenjohtaja Kristina Stenman erosi. Budjetti menee uusiksi ja kuusi sydänkirurgin virkaa tulee uudelleen haettavaksi.

Vaasan nykyiset kolme sydänkirurgia ovat jo Taysin palkkalistoilla ja siirtyvät ensi vuonna Tampereelle.

– Täällä ei ole edellytyksiä sydänkirurgian jatkamiselle. Leikkauksia tulee enintään 200 vuodessa. Määrä olisi sopiva kahdelle kirurgille, mutta silloin päivystystoiminnan ylläpitäminen ei onnistu, toteaa Vaasan sydänkirurgi Pertti Loponen.

Sydänkirurgi Juha Nissisen epäilee, ettei valtuusto ei uskaltanut tehdä päätöstä keväisen polemiikin vuoksi. Potilasjärjestöt uhkailivat muun muassa syömälakolla. Päätös on tehty, mutta toiminta tuskin jatkuu, sillä edellytykset puuttuvat.

Tampereen sydänkeskuksen johtajan Kari Niemelän mukaan kuuden sydänkirurgin saaminen Vaasaan on vaikeaa.

– Tämä ei varmasti ole viimeinen episodi tässä asiassa, hymähtää Niemelä.

Lue lisää 16.11. ilmestyneestä Mediuutisista