Sairaaloiden johtaminen ontuu
12–25 prosenttia lääkärien työajasta haaskaantuu tehottoman johtamisen ja puutteellisten potilastietojen takia, selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin yhteisestä tutkimuksesta. Työtä hidastavat usein vakiintuneet työtavat, jotka eivät useinkaan ole kustannustehokkaita.
Tutkimuksessa tarkasteltiin bisnesmaailman kustannuslaskennan malleja ja selvitettiin, olisiko niistä apua sairaalatyön suunnitteluun.
Tutkimuksessa kehitettiin neljä sairaalaympäristöön sopivaa ohjaus- ja laskentamallia, joiden avulla voidaan tehostaa toimintaa paitsi vastaanotolla, myös hoitoketjun ohjauksessa, päiväkirurgiassa ja laiteinvestoinneissa.
Tutkimuksen mukaan palveluja ei sairaalassa hinnoitella aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Nykyinen DRG-pohjainen laskentakäytäntö on kuntalaskutuksen näkökulmasta tarkoituksenmukainen, mutta se ei tarjoa riittävää informaatiota yksiköiden johtamisen tueksi.
Esimerkiksi päiväkirurgiassa DRG- ja toimintolaskentahinnat poikkeavat usein merkittävästi toisistaan.
Laiteinvestointipäätöksiä ei sairaalassa tyypillisesti arvioida niiden taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Merkittävätkin laitehankinnat tehdään yhä pelkän laitteen tarpeellisuuskartoituksen perusteella, ilman että mietitään koko elinkaaren kustannuksia tai kyseisen investointihankkeen kannattavuutta.
Aiemmin verkkopalvelussa
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
