Kati Haapakoski, 8.7.2008, 14:15

KHO linjasi potilasvahinkojen julkisuutta

KHO otti vuosikirjapäätöksessään kantaa tapaukseen, jossa toimittaja olisi halunnut tietää, kuinka monta potilasvahinkoa eräillä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä tekevillä yksityissairaaloilla oli vuosien 2000–2004 välillä ollut.

Toimittaja pyysi tilastotietoja muun muassa rinta- ja nenäleikkauksista. Hän halusi selvittää, miten toimenpiteistä korvatut potilasvahingot jakautuvat kappalemääräisesti eri yksityisten toimijoiden kesken. Potilasvakuutuskeskuksen mielestä tiedot olivat salassapidettäviä.

Toimittaja hämmästeli potilasvakuutuskeskuksen kantaa. Vastaavia tietoja julkisen puolen vahingoista on voinut saada jo vuodesta 1999 alkaen.

Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä tiedot eivät olleet julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, vaan yksityisiä asiakirjoja.

KHO joutui äänestämään asiasta, sillä yksi sen jäsenistä oli asiasta eri mieltä.

Vahingonkorvaus erotetaan hoitosuhteesta

Potilasvahinkokeskuksen mukaan keskeisiä syitä potilasvahinkolain säätämiseen oli potilaan aseman parantaminen siten, että vahingonkorvausasiat erotetaan hoitosuhteesta ja ammattihenkilöiden valvonnasta ja rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Keskuksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy pystyä kertomaan potilaalle mahdollisuudesta hakea korvausta ja antaa Potilasvakuutuskeskukselle totuudenmukainen selitys ilman, että hänen täytyy pelätä seuraamuksia.

Tulevien potilaiden asemaa heikentävä vaikutus voisi Potilasvahinkokeskuksen mukaan olla sillä, jos korvattavia vahinkoja koskevat tiedot voivat päätyä Potilasvakuutuskeskuksesta julkisuuteen. Lisäksi Potilasvakuutuskeskus arvioi, että henkilöstö ei välttämättä ohjaisi potilaita tekemään vahinkoilmoituksia, jos hoitolaitoskohtaiset tiedot julkistettaisiin.

Kommentoi artikkelia
Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot.
Palaute toimitukselle
Sivu: 1 / 3