Ilkka Jauhiainen, 2.6.2008, 10:54

Lääkäreiden turhat poliisitutkinnat yleistyvät

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on yhä kiireisempi. Teon syyttäjälle tai poliisille kirjoittamien lausuntojen määrä on tällä vuosituhannella lähes kaksinkertaistunut. Teolle lähetettyjen kanteluiden määrä on kasvanut yli 50 prosenttia. Ovatko lääkärit muuttuneet toheloiksi?

Eivät.

Seuraamuksiin johtaneiden tapausten osuus kaikista Teon ratkaisemista tapauksista ei ole kasvanut. Kantelut tuovat siis esiin tapauksia, jotka aiemmin olisivat jääneet käsittelemättä.

– Ihmiset ovat tietoisempia oikeuksistaan, ja kantelukynnys on laskenut, sanoo Lääkäriliiton lakimies Kati Lehtonen.

Teolta pyydettyjen lausuntojen määrä kertoo, että poliisit tutkivat yhä useammin lääkäreiden toimia. Vain harva tutkinta johtaa syytteeseen.

Rikosoikeudellisista tapauksista ei ole tilastoja. Yleinen näkemys on, ettei oikeusjuttujen ja langettavien tuomioiden määrä ole viime vuosina olennaisesti kasvanut.

Potilasvakuutus puskurina

Lehtosen mukaan siviilioikeudellisia prosesseja saattaisi olla enemmän, ellei korvauksien maksusta huolehtiva Potilasvakuutuskeskus toimisi puskurina. Uusien, korvattavaksi päätettyjen potilasvahinkojen määrä ei ole vuosiin kasvanut, vaikka Potilasvakuutuskeskukselle lähetettyjen vahinkoilmoitusten määrä on nousussa.

Teon apulaisjohtajan Tarja Holin mukaan terveydenhuolto ei ole saareke yhteiskunnassa.

– Ihmiset ovat tietoisempia oikeuksistaan. Kaikki valvovat viranomaiset saavat entistä enemmän kanteluita. Terveydenhuollon kanteluiden määrä on alhainen, kun huomioidaan kasvanut potilaskontaktien ja toimenpiteiden määrä, sanoo Holi.

Lääkärille kantelut ja erityisesti poliisitutkinnat ovat raskaita.

– En ole semmoista lääkäriä tavannut, joka olisi suhtautunut rikosprosessiin neutraalisti, sanoo Lehtonen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelaisen mukaan oikeusjutut ovat yksittäistapauksia. Myös Mediuutisten haastattelemat Kuopion, Tampereen ja Turun yliopistollisten sairaaloiden päälliköt ja johtajat muistavat vuosien varrelta vain joitakin oikeusjuttuja.

Oulun käräjäoikeus vapautti huhtikuussa kaksi lääkäriä kuolemantuottamussyytteistä. Asian selvittely alkoi jo 2003, kun Oysissa kuolleen lapsen vanhemmat tekivät poliisille tutkintapyynnön.

Esimies on tärkeä tuki

Korpelainen korostaa työyhteisön merkitystä lääkärin tukena.

– Erikoistumisaikana 1990-luvun alussa jouduin pari kertaa tilanteeseen, jossa toiminnastani valitettiin. Tapaukset eivät olleet vakavia, mutta kyllä asia mietitytti, erityisesti silloin, kun piti kirjoittaa lausuntoja ja odottaa viranomaisten päätöksiä, sanoo Korpelainen.

Kummastakaan tapauksesta ei tullut Korpelaiselle seuraamuksia.

– Nuorelle lääkärille on tärkeää, että asiasta voi keskustella esimiehen kanssa. Myös työnohjauksesta voi olla hyötyä. Prosessi voi vaikuttaa työkykyyn. Itselleni se toi lisää huolellisuutta.

Sairaaloiden omat vahinkojen seurausjärjestelmät ovat kehittyneet tarkemmiksi. Oys ottaa koko sairaalaan käyttöön hoitovahinkojen dokumentointiin kehitetyn Haipro-järjestelmän. Järjestelmään kirjataan kaikki vahingot ja läheltä piti -tapahtumat.

– Lisäksi meillä on käytössä oma lääkevahinkojen seurantaan kehitetty ohjelma, sanoo Korpelainen.

Kiireessä jää epäselvää

Valituksia lisää potilasmäärien kasvu. Jonotusajat ovat pitkiä, ja henkilökunnalla on entistä vähemmän aikaa keskustella hoidosta potilaiden kanssa. Epäselvät asiat jäävät vaivaamaan.

– Vastausten puutteessa asiat voivat näyttää isommilta kuin ovatkaan. Potilas tietysti pyrkii selvittämään asiat jollain tavalla. Monesti kyseessä on väärinkäsitys, sanoo Husin potilasasiamies Marja-Leena Nieminen.

– Potilaat ovat myös aidosti huolissaan terveydenhuollon tilasta ja kokevat, etteivät saa hoitoa siinä ajassa kuin katsovat sitä tarvitsevansa. Huoleen liittyy toive, että muut eivät joutuisi samaan tilanteeseen, jatkaa Nieminen.

Niemisen mukaan lääkärit suhtautuvat joskus kanteluihin ja muistutuksiin ikään kuin koko ammattitaito asetettaisiin kyseenalaiseksi.

– Tästä ei valituksissa ole kyse. Palaute pitäisi nähdä mahdollisuutena kehittää sairaalan toimintaa.

– Nuorelle lääkärille on tärkeää, että asiasta voi keskustella esimiehen kanssa. Prosessi voi vaikuttaa työkykyyn. Itselleni se toi lisää huolellisuutta, sanoo Oysin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Lähetä

Tulosta