Anna Niemelä, 21.4.2008, 10:26

Brändiohjeet eivät pelasta terveydenhuoltoa

– Ei tässä brändiohjeet auta. Ensin on saatava terveydenhuollon tavoitteet ja prosessit kuntoon. Niitä voisi tulla rakentamaan vaikka Metson Jorma Elorannan kaltainen osaaja, kuului News to Screenin Marko Parkkisen ohje yleisöstä, kun Korkean Paikan Leirin terveydenhuoltopaneeli kyseli vinkkejä terveydenhuollon brändäämiseen.

Tätä ennen Leiraksen toimitusjohtaja Hele-Hannele Aminoff, neljännesmiljardin euron budjetista vastaava Vantaan kaupungin terveystoimen johtaja Timo Aronkytö, lääkärityövoimaa myyvän Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén sekä Mediuutisten päätoimittaja Elina Yrjölä olivat käyneet läpi suomalaisen terveydenhuollon ongelmia.

Terveydenhuolto on isojen haastateiden edessä kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, huoltosuhde heikkenee, hoidot kallistuvat, työvoimapula pahenee ja julkinen talous kiristää budjettejaan. Myös julkisen ja yksityisen sektorin työnjako sumenee.

– Kymmenen vuoden kuluttua terveyskeskuslääkäri ei työskentele enää kunnan palveluksessa vaan toimii yrityksen kautta tai itsenäisenä yrittäjänä, Aronkytö visioi.

Firmojen hoitoon vahingossa

Lääkärityövoimaa vuokraavat yritykset ovat viime vuosina kasvaneet vauhdikkaasti. Pihlajalinnan liikevaihto on Wirénin arvion mukaan tänä vuonna 18 miljoonaa ja ensi vuonna 25 miljoonaa euroa.

– Osa terveydenhuollosta on tullut yksityisten yritysten hoitoon varkain. Ketterä nuoriso on tarjonnut kunnan ongelmiin ratkaisuja. Kokonaisuuden miettiminen on jäänyt sattumanvaraiseksi, Yrjölä sanoi.

Sama sattumanvaraisuus leimaa terveydenhuoltoa laajemminkin. Panelistien mukaan terveydenhuollosta puuttuvat selvät tavoitteet ja ohjaus näitä tavoitteita kohti.

– Terveydenhuollossa on paljon systeemista johtuvaa sähellystä ja osaoptimointia, jossa kunnat ja Kela pallottelevat potilaita ja yrittävät säästää omia rahojaan. Puolet keskussairaaloista voisi lopettaa, mutta paikallispoliitikot eivät suostu tekemään sellaista päätöstä, Aronkytö sanoi.

Wirén jatkoi kertomalla Stakesin seuranneen sairaaloiden tehokkuutta jo 15 vuoden ajan. Silti tehottomimmille sairaaloille ei ole tehty mitään eikä tehokkaista sairaaloista ole käyty ottamassa mallia.

– Missä yrityksessä voitaisiin toimia näin, hän kysyi.

Panelistien mielestä valtionhallinnon ylimpien päättäjien tulisi linjata terveydenhuollolle selkeät tavoitteet ja kyetä päättämään myös vaikeista ratkaisuista kuten sairaaloiden lopettamisesta.

Lue alkuperäinen juttu Markkinointi & mainonta -lehden nettisivuilta.