Harva sydänpotilas saa kuntoutusta
Vain 5–10 prosenttia suomalaisista sydänpotilaista saa kuntoutusta sydäntapahtuman jälkeen. Muissa Euroopan maissa lähes puolet sydänpotilaista pääsee kuntoutukseen. Hoitomenetelmien tehostumisen myötä hoitoajat sairaaloissa ovat lyhentyneet, eikä potilaiden ohjaukseen riitä aikaa.
Vuosituhannen vaihteessa tehtyjen Euroaspire-tutkimusten (1995-96 ja 1999-2000) mukaan sydänpotilaat eivät onnistu elintapojen muuttamisessa niin, että voisivat paremmin välttyä uudelleen sairastumiselta. Suomessa tämä selittyy pitkälti juuri potilasohjauksen resurssien vähenemisellä. Suomalaisista sepelvaltimotautia sairastavista yli 20 prosenttia jatkaa tupakointia, yli 30 prosenttia on lihavia, yli puolella verenpaine ja yli 40 prosentilla kolesteroliarvot ylittävät tavoitelukemat vielä puolen vuoden kuluttua sairastumisen jälkeen.
Tulppa parantaa tilannetta
Suomen Sydänliiton kehittämä Tulppa-kuntoutus alkaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Saimaan sydänpiirien alueilla osana Suomalaista Sydänohjelmaa.
Tulppa on maksutonta ryhmäkuntoutusta sepelvaltimotautipotilaille, lieviä aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville, tyypin 2 diabeetikoille ja niille, joilla on paljon valtimotautien vaaratekijöitä. Tarkoituksena on ehkäistä sairauden pahenemista ja sairauskohtauksia.
Kuntoutuja saa Tulppa-ryhmässä elintapaohjausta, opetusta itsensä hoitamisessa sekä tietoa ravitsemuksesta ja ohjausta liikunnan harrastamiseen. Ryhmää ohjaavat terveydenhuollon ammattilaiset, ja useimmissa ryhmissä on mukana sairauden itse kokenut vertaisohjaaja.
Tulppa-avokuntoutusta kokeiltiin projektina RAY:n tuella yli kahdessakymmenessä itäsuomalaisessa terveyskeskuksessa vuosina 1999–2003. Projektin alkuvaiheessa tehdyssä seurantatutkimuksessa mukana olleiden yli 500 kuntoutujan vaaratekijöissä havaittiin huomattavaa parannusta. Potilaiden verenpaine- ja kolesterolitasot laskivat, vyötärönympärykset pienenivät ja kävelytestimatkat pitenivät tilastollisesti merkittävästi. Tulppa-kuntoutus oli paitsi tuloksellista myös taloudellista: kuntoutuksen kustannus kuntoutujaa kohden oli vähemmän kuin yhden sairaalahoitopäivän hinta. Tulppa-ryhmät ovat jääneet pysyväksi toiminnaksi useimpiin kokeilussa mukana olleisiin terveyskeskuksiin, ja nyt ohjelmaa on tarkoitus laajentaa muuallekin.
Aiemmin verkkopalvelussa
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
