VIERITUTKIMUS

"Aina pitäisi ymmärtää testin suorituskyky suhteessa hoitopäätöksiin" – vieritestien määrä moninkertaistui

  • 12.5. 10:03

Erpo Pakkala

Kuva: Meeri Utti

Erilaisten hoitoyksiköissä tehtävien vieritestien määrä on lisääntynyt rajusti viime vuosina.

Nopeimmin ovat yleistyneet varsinkin yhteispäivystyksissä tehtävät PCR-infektiotestit, jotka antavat tuloksen alle tunnissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä niiden määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut.

– Aloitimme niiden käytön vuonna 2012 ajatuksella, että testi tehdään influenssan varalta, jos potilas on menossa teho-osastolle. Silloin niitä otettiin muutama kymmenen influenssakaudessa. Pari vuotta sitten testien määrä räjähti käsiin, sanoo Tyksin kliinisen mikrobiologian osastonylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava.

Influenssakaudella 2015–2016 testejä tehtiin Varsinais-Suomessa noin 2 000. Kuluneella kaudella niitä on otettu jo noin 4 500.

– Tällä kaudella niitä tehtiin ensimmäistä kertaa kaikissa neljässä Tyksin alueen yhteispäivystyksessä, Turun lisäksi aluesairaaloissa. PCR-molekyylitestit ovat korvanneet hitaammat liuskapikatestit, joiden suorituskykykin oli huonompi.

Rantakokko-Jalava uskoo, että molekyylitestien määrä lisääntyy entisestään, kun niitä aletaan tehdä yhä enemmän myös terveysasemilla.

– Laitteet ovat kehittyneet hyvin yksinkertaisiksi ja luotettaviksi. Jos samalla laitteella voi testata myös esimerkiksi A-streptokokkia ja norovirusta, niin laite voisi olla käytössä suurimman osan vuotta.

 

Suurin osa terveydenhuollossa tehtävästä vieritestauksesta on vielä kuitenkin kemiallisia pikatestejä. Näistä yleisimmät ovat tulehdusta mittaava CRP-testi, diabeteksen hoidossa plasman glukoosin mittaus ja INR-mittaus verenohennuslääkityksen määrittämisessä.

– Kemiallisten pikatestien määrä on lisääntynyt tasaisesti Hus-alueella. Esimerkiksi CRP:tä mittaavia pikatestauslaitteita on Hus-alueen yksiköissä jo noin 200, sanoo Huslabin linjajohtaja, ylilääkäri Tiina Mäki.

Vieritestaus lyhentää hoitoaikaa

Vieritestaus lyhentää merkittävästi päivystyspotilaan kokonaishoitoaikaa.

Asia havaittiin viime vuoden lopussa Scandinavian Journal of Trauma -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Siinä verrattiin vieritestausta perinteisiin laboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin Hus Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen aulapotilailla.

Tutkimuksessa oli mukana 11 vieritestiä, joiden avulla potilailta määritettiin muun muassa suuri verenkuva sekä veren CRP-, kreatiniini-, glukoosi- ja kaliumpitoisuudet.

Tavanomaisten laboratoriotutkimusten avulla keskimääräinen hoitoaika oli 3 tuntia ja 50 minuuttia. Vieritutkimusten avulla hoitoaika lyheni 46 minuuttia.

– Päivystyslaboratorion tulosten saaminen kestää keskimäärin reilun tunnin ja voi venyä pahimmillaan yli puolentoista tunnin. Kun näytteenotto on omissa käsissä, niin koko prosessi vie 5–10 minuuttia, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Hyks Akuutin ylilääkäri Veli-Pekka Harjola.

Jorvissa kuitenkin havaittiin, että laajan vieritestipatterin ottaminen rutiinimaisesti ei kannata, koska useimmiten aulaan itse käveleville potilaille riittää tutkimuksiksi pienen verenkuvan, CRP:n, kreatiniinin ja verensokerin mittaaminen.

– Emme ole jatkaneet laajan patteriston ottamista, mutta kylläkin tutkimusaikana testattua lääkärin ja hoitajan tiimityömallia, joka on vieritestauksen hyödyntämisessä ensiarvoisen tärkeä. Tällöin potilaan ei tarvitse jäädä odottamaan näytteen ottamista pitkäksi aikaa.

Toisessa Jorvissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verinäytteiden otto ja vieritestauslaitteiden käyttö tarkkailupaikoilla kuormitti liikaa sairaanhoitajia päivystystilanteen keskellä.

– Aulassa työnjakoa pystyi järjestämään helpommin eikä vastuu vieritestauksesta häirinnyt muita tehtäviä niin paljon, Harjola sanoo.

Hän uskoo, että vieritestaus yleistyy päivystyksissä, vaikka se ei jokaiseen tilanteeseen sovikaan. Esimerkiksi troponiinipikatesti ei ole riittävän herkkä sydäninfarktidiagnostiikassa.

– Vieritestien käyttöönotto ja näytteiden käsittely yksinkertaistuu tulevaisuudessa. Niissä yksiköissä, missä ei ole omaa laboratoriohoitajaa ympäri vuorokauden, tämä on kiistatta ratkaiseva tekijä, jotta päivystysvalmius säilyy.

Pelkästään Helsingin alueen terveysasemilla tehdään CRP-pikatestejä jo reilusti yli 30 000 vuodessa. Määrä on kolminkertaistunut viidessä vuodessa.

Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä helsinkiläiset terveyskeskuslääkärit arvioivat, että CRP-pikatestien avulla noin joka viides potilas säästyi päivystyskäynniltä.

 

Parhaimmillaan erilaiset pikatestit vähentävät kustannuksia ja sujuvoittavat hoitoketjua. Markkinoilla on kuitenkin suuri määrä erilaisia laitteita, joita käyttävät monet eri terveydenhuollon ammattilaiset.

Rantakokko-Jalavan mukaan on suuri huolenaihe, että markkina menee villiksi ja erilaisia testejä otetaan käyttöön kritiikittömästi.

– Laboratorion pitäisi aina olla tukemassa vieridiagnostiikkaa, että testit sopivat käyttötarkoitukseen ja ettei hoitoa anneta väärien negatiivisten tai positiivisten tulosten perusteella. Aina pitäisi ymmärtää testin suorituskyky suhteessa hoitopäätöksiin, Rantakokko-Jalava sanoo.

Esimerkiksi Huslab hoitaa kuntien ja muiden vieritestausasiakkaidensa puolesta kilpailutuksen, hankinnan, vastaanottotarkastuksen, laadunvarmistuksen ja käyttäjäkoulutuksen.

Parempi tilastointi auttaisi laadunvalvonnassa

Vieritutkimusmääriä ei tilastoida valtakunnallisesti eikä kovin kattavasti edes sairaanhoitopiireittäin.

– Jos pyyntö tulee laboratoriojärjestelmän kautta, niin vieritutkimus tulee tilastoihin. Jos se viedään esimerkiksi terveysasemalla potilastietojärjestelmään sanelun mukana, niin tutkimus ei tilastoidu, Kaisu Rantakokko-Jalava sanoo.

Tiina Mäen mukaan kansallinen tilastointi vaatisi, että vieritutkimustulokset siirtyisivät laitteilta suoraan sähköisiin järjestelmiin.

– Olemme yrittäneet tätä Hus-alueella jo vuosia, mutta eri kuntien eri yksiköissä olevien laitteiden saaminen samaan verkkoon ei ole niin yksinkertaista.

Laajempi tilastointi ja tutkimusten kirjaaminen auttaisi Mäen mukaan vieritutkimusten laadunvalvonnassa.

– Suurin hyöty olisi se, että vieritutkimusten virhetulokset vähenisivät ja tulokset olisivat käytettävissä jatkossakin, kun potilaan tilaa arvioidaan, Mäki sanoo.

– Tämän takia monet ovat päättäneet hankkia vieritestauspalvelupaketin meiltä, mutta monet ostavat laitteita myös suoraan firmoilta, Huslabin Tiina Mäki sanoo.

 

Hurjimpien ennusteiden mukaan pian suurin osa terveydenhuollossa tehtävistä testeistä tehdään vieritesteinä.

Rantakokko-Jalavan mukaan silti jatkossakin tullaan tarvitsemaan myös laboratoriossa tehtyjä testejä.

– Vieritutkimusten määrä tulee lisääntymään vielä hurjasti. Silti jatkossakin tarvitaan myös laboratorioiden tekemiä tutkimuksia ja taustatukea, että voidaan varmistaa vieritutkimusten luotettavuus. Harvinaisempiin tutkimuksiin vieritestejä ei vielä edes kehitetä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Varhainen reumasairauden diagnoosi parantaa hoidon onnistumista. Esimerkiksi yhä useamman potilaan sairastamaa kihtiä voi olla vaikea tunnistaa. Oireiden tunnistaminen ja ajoissa aloitettu hoito varmistavat työkyvyn sekä elämänlaadun säilymisen. Reumaa sairastava ja kivulias potilas tarvitsee monenlaista tukea matkallaan kohti hoitotavoitettaan. Mediareenalla pääset muun muassa käymään läpi yleisimpiä reumaatikon hoitoon liittyviä erityispiirteitä, syventymään uusiin reumalääkkeisiin sekä harvinaisiin reumasairauksiin.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Mato sekoitti Britannian

Magneettikuvauslaitteiden päivittäminen ei onnistu helposti nappia painamalla.

  • 19.5. 09:15

KOLUMNI

Lääkärin paheellinen elämä

Voiko lääkärin epätäydellisyys, vatsamakkarat tai silmäpussit lisätä empatian tunnetta vastaanottoon?

  • 19.5. 09:14

TOIMITUKSELTA

Laatu, missä olet?

Laatua ei voi valita, koska siitä ei tiedä mitään.

  • 19.5. 09:14

TOIMITTAJALTA

Ei enää arvauskeskuksia

Yhden asian ei pitäisi muuttua sote-uudistuksessa. Vaativaa työtä tekevät ansaitsevat arvostuksen, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 19.5. 08:51

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Ylilääkäri

HUS on kansainvälisesti arvostettu erikoissairaanhoidon osaaja. Tuotamme palveluja lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Palveluksessamme on yli 22 000 ammattilaista. Tervetuloa edelläkävijöiden joukkoon!

Turun kaupunki

kaksi vakituista terveyskeskuslääkärin virkaa

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala palvelee turkulaisia sosiaali- ja terveysasioissa. Hyvinvointitoimiala on suurin kaupungin toimialoistaja tarjoaa työtä yli 4400 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisellemm. ennaltaehkäisevien palvelujen, tutkimus-, hoito-, perhe- jakuntoutumispalvelujen parissa.

Vasa centralsjukhus / Vaasan keskussairaala

ERIKOISTUVAA LÄÄKÄRIÄ / SPECIALISERANDE LÄKARE

Vaasan keskussairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa kahdella kielellä. Lääketieteellinen toimintamme on korkeatasoista, ja sitä leimaa laaja-alainen laatu- ja potilasturvallisuustyö. Tarjoamme 2 400 työntekijällemme hyvän työpaikan, jossa panostetaan osaamisen kehittämiseen ja työviihtyvyyteen. Tervetuloa meille!

Vasa centralsjukhus / Vaasan keskussairaala

OSASTONYLILÄÄKÄRIÄ / AVDELNINGSÖVERLÄKARE

Vaasan keskussairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa kahdella kielellä. Lääketieteellinen toimintamme on korkeatasoista, ja sitä leimaa laaja-alainen laatu- ja potilasturvallisuustyö. Tarjoamme 2 400 työntekijällemme hyvän työpaikan, jossa panostetaan osaamisen kehittämiseen ja työviihtyvyyteen. Tervetuloa meille!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.