VIERITUTKIMUS

"Aina pitäisi ymmärtää testin suorituskyky suhteessa hoitopäätöksiin" – vieritestien määrä moninkertaistui

  • 12.5. 10:03

Erpo Pakkala

Kuva: Meeri Utti

Erilaisten hoitoyksiköissä tehtävien vieritestien määrä on lisääntynyt rajusti viime vuosina.

Nopeimmin ovat yleistyneet varsinkin yhteispäivystyksissä tehtävät PCR-infektiotestit, jotka antavat tuloksen alle tunnissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä niiden määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut.

– Aloitimme niiden käytön vuonna 2012 ajatuksella, että testi tehdään influenssan varalta, jos potilas on menossa teho-osastolle. Silloin niitä otettiin muutama kymmenen influenssakaudessa. Pari vuotta sitten testien määrä räjähti käsiin, sanoo Tyksin kliinisen mikrobiologian osastonylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava.

Influenssakaudella 2015–2016 testejä tehtiin Varsinais-Suomessa noin 2 000. Kuluneella kaudella niitä on otettu jo noin 4 500.

– Tällä kaudella niitä tehtiin ensimmäistä kertaa kaikissa neljässä Tyksin alueen yhteispäivystyksessä, Turun lisäksi aluesairaaloissa. PCR-molekyylitestit ovat korvanneet hitaammat liuskapikatestit, joiden suorituskykykin oli huonompi.

Rantakokko-Jalava uskoo, että molekyylitestien määrä lisääntyy entisestään, kun niitä aletaan tehdä yhä enemmän myös terveysasemilla.

– Laitteet ovat kehittyneet hyvin yksinkertaisiksi ja luotettaviksi. Jos samalla laitteella voi testata myös esimerkiksi A-streptokokkia ja norovirusta, niin laite voisi olla käytössä suurimman osan vuotta.

 

Suurin osa terveydenhuollossa tehtävästä vieritestauksesta on vielä kuitenkin kemiallisia pikatestejä. Näistä yleisimmät ovat tulehdusta mittaava CRP-testi, diabeteksen hoidossa plasman glukoosin mittaus ja INR-mittaus verenohennuslääkityksen määrittämisessä.

– Kemiallisten pikatestien määrä on lisääntynyt tasaisesti Hus-alueella. Esimerkiksi CRP:tä mittaavia pikatestauslaitteita on Hus-alueen yksiköissä jo noin 200, sanoo Huslabin linjajohtaja, ylilääkäri Tiina Mäki.

Vieritestaus lyhentää hoitoaikaa

Vieritestaus lyhentää merkittävästi päivystyspotilaan kokonaishoitoaikaa.

Asia havaittiin viime vuoden lopussa Scandinavian Journal of Trauma -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Siinä verrattiin vieritestausta perinteisiin laboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin Hus Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen aulapotilailla.

Tutkimuksessa oli mukana 11 vieritestiä, joiden avulla potilailta määritettiin muun muassa suuri verenkuva sekä veren CRP-, kreatiniini-, glukoosi- ja kaliumpitoisuudet.

Tavanomaisten laboratoriotutkimusten avulla keskimääräinen hoitoaika oli 3 tuntia ja 50 minuuttia. Vieritutkimusten avulla hoitoaika lyheni 46 minuuttia.

– Päivystyslaboratorion tulosten saaminen kestää keskimäärin reilun tunnin ja voi venyä pahimmillaan yli puolentoista tunnin. Kun näytteenotto on omissa käsissä, niin koko prosessi vie 5–10 minuuttia, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Hyks Akuutin ylilääkäri Veli-Pekka Harjola.

Jorvissa kuitenkin havaittiin, että laajan vieritestipatterin ottaminen rutiinimaisesti ei kannata, koska useimmiten aulaan itse käveleville potilaille riittää tutkimuksiksi pienen verenkuvan, CRP:n, kreatiniinin ja verensokerin mittaaminen.

– Emme ole jatkaneet laajan patteriston ottamista, mutta kylläkin tutkimusaikana testattua lääkärin ja hoitajan tiimityömallia, joka on vieritestauksen hyödyntämisessä ensiarvoisen tärkeä. Tällöin potilaan ei tarvitse jäädä odottamaan näytteen ottamista pitkäksi aikaa.

Toisessa Jorvissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verinäytteiden otto ja vieritestauslaitteiden käyttö tarkkailupaikoilla kuormitti liikaa sairaanhoitajia päivystystilanteen keskellä.

– Aulassa työnjakoa pystyi järjestämään helpommin eikä vastuu vieritestauksesta häirinnyt muita tehtäviä niin paljon, Harjola sanoo.

Hän uskoo, että vieritestaus yleistyy päivystyksissä, vaikka se ei jokaiseen tilanteeseen sovikaan. Esimerkiksi troponiinipikatesti ei ole riittävän herkkä sydäninfarktidiagnostiikassa.

– Vieritestien käyttöönotto ja näytteiden käsittely yksinkertaistuu tulevaisuudessa. Niissä yksiköissä, missä ei ole omaa laboratoriohoitajaa ympäri vuorokauden, tämä on kiistatta ratkaiseva tekijä, jotta päivystysvalmius säilyy.

Pelkästään Helsingin alueen terveysasemilla tehdään CRP-pikatestejä jo reilusti yli 30 000 vuodessa. Määrä on kolminkertaistunut viidessä vuodessa.

Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä helsinkiläiset terveyskeskuslääkärit arvioivat, että CRP-pikatestien avulla noin joka viides potilas säästyi päivystyskäynniltä.

 

Parhaimmillaan erilaiset pikatestit vähentävät kustannuksia ja sujuvoittavat hoitoketjua. Markkinoilla on kuitenkin suuri määrä erilaisia laitteita, joita käyttävät monet eri terveydenhuollon ammattilaiset.

Rantakokko-Jalavan mukaan on suuri huolenaihe, että markkina menee villiksi ja erilaisia testejä otetaan käyttöön kritiikittömästi.

– Laboratorion pitäisi aina olla tukemassa vieridiagnostiikkaa, että testit sopivat käyttötarkoitukseen ja ettei hoitoa anneta väärien negatiivisten tai positiivisten tulosten perusteella. Aina pitäisi ymmärtää testin suorituskyky suhteessa hoitopäätöksiin, Rantakokko-Jalava sanoo.

Esimerkiksi Huslab hoitaa kuntien ja muiden vieritestausasiakkaidensa puolesta kilpailutuksen, hankinnan, vastaanottotarkastuksen, laadunvarmistuksen ja käyttäjäkoulutuksen.

Parempi tilastointi auttaisi laadunvalvonnassa

Vieritutkimusmääriä ei tilastoida valtakunnallisesti eikä kovin kattavasti edes sairaanhoitopiireittäin.

– Jos pyyntö tulee laboratoriojärjestelmän kautta, niin vieritutkimus tulee tilastoihin. Jos se viedään esimerkiksi terveysasemalla potilastietojärjestelmään sanelun mukana, niin tutkimus ei tilastoidu, Kaisu Rantakokko-Jalava sanoo.

Tiina Mäen mukaan kansallinen tilastointi vaatisi, että vieritutkimustulokset siirtyisivät laitteilta suoraan sähköisiin järjestelmiin.

– Olemme yrittäneet tätä Hus-alueella jo vuosia, mutta eri kuntien eri yksiköissä olevien laitteiden saaminen samaan verkkoon ei ole niin yksinkertaista.

Laajempi tilastointi ja tutkimusten kirjaaminen auttaisi Mäen mukaan vieritutkimusten laadunvalvonnassa.

– Suurin hyöty olisi se, että vieritutkimusten virhetulokset vähenisivät ja tulokset olisivat käytettävissä jatkossakin, kun potilaan tilaa arvioidaan, Mäki sanoo.

– Tämän takia monet ovat päättäneet hankkia vieritestauspalvelupaketin meiltä, mutta monet ostavat laitteita myös suoraan firmoilta, Huslabin Tiina Mäki sanoo.

 

Hurjimpien ennusteiden mukaan pian suurin osa terveydenhuollossa tehtävistä testeistä tehdään vieritesteinä.

Rantakokko-Jalavan mukaan silti jatkossakin tullaan tarvitsemaan myös laboratoriossa tehtyjä testejä.

– Vieritutkimusten määrä tulee lisääntymään vielä hurjasti. Silti jatkossakin tarvitaan myös laboratorioiden tekemiä tutkimuksia ja taustatukea, että voidaan varmistaa vieritutkimusten luotettavuus. Harvinaisempiin tutkimuksiin vieritestejä ei vielä edes kehitetä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Tule mukaan Mediuutisten HOITAJA 2017 -koulutukseen. Kahden päivän aikana saat työkaluja oman työsi tueksi, eväitä oman asiantuntijuutesi kehittämiseen sekä keinoja ylläpitää työhyvinvointia. Koulutus kokoaa yhteen mielenkiintoiset ja asiantuntevat puhujat sekä hoitotyön ammattilaiset. Liity joukkoon!

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

TERVEYDENHUOLLON REVISIO -BLOGI

Perusterveydenhuollon horisontti 2020

Mitä jos perusterveydenhuollon tulevaisuuden visioita eivät sitoisi nykyiset seinät tai asetukset, vaan järjestelmän voisi rakentaa puhtaalta pöydältä? Tätä kuvaa maalailee Jani Tikkanen blogissaan.

  • 21.6. 10:01

TOIMITUKSELTA

Tämäkin muuttaa Suomea

Useimmissa maissa henkilökohainen budjetti on lisännyt yhteiskunnan kuluja.

  • 16.6. 09:05

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa. Olemme savuton työpaikka.

Rovaniemen kaupungin perusturva

OSA-AIKAINEN (25 %) LASTENPSYKIATRIN VIRANSIJAISUUS AJALLE 2.1.2018 - 31.12.2018

Rovaniemen kaupungin perusturvan toimialan toimintaa ovat avovastaanotto, aikuisten sosiaalipalvelut, kuntoutus, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, maahanmuuttajasosiaalityö, perheneuvola, palveluohjaus ja ikäosaamiskeskus, palveluneuvonta- ja ohjaus, perhesosiaalityö, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, terveysneuvonta, vammaispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoiva ja palveluasuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee n. 1100 ammattilaista. Toimipisteitä on kymmeniä eri puolilla Rovaniemeä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävät ovat monipuolisia, mielenkiintoisia ja haasteellisia. Ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusta ja siksi panostamme henkilökunnan osaamiseen ja kehittämiseen. Tervetuloa joukkoomme.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Asikkalan terveysasema

Tehdään yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista parempia kuin ikinä! Olemme uudistettujen sote-palveluiden tuottaja. Yhtymässä työskentelee n. 7200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

A-klinikkasäätiö

Osa-aikaista lääkäriä K-klinikalle Espooseen

A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiön palveluissa työskentelee noin 700 ammattilaista. Yhteistyökuntia on yli sata ja liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa. Palvelutuotanto siirtyy vuoden 2017 aikana säätiön täysin omistamaan A-klinikka Oy:öön. Palvelujen laatu on sertifioitu ja asiakastyytyväisyys on korkea.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Työelämä

Minna Pihlava

Suositusviidakko kaipaa raivausta

Kansallinen ohjaus pitää miettiä uusiksi sote-uudistuksessa, sanoo palvelu-valikoima-neuvoston pääsihteeri Taina Mäntyranta.

  • 16.6.