Kantelu tuli - jäitä hattuun!

Aira Uusimäen mukaan monelta kantelulta olisi vältytty, mikäli potilasta olisi informoitu paremmin.

Kuva: Vesa Ranta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus saa tänä vuonna arviolta 350 kantelua, kun 90-luvun alkupuolella määrä oli reilut sata. Nouseva trendi näkyy myös lääninhallituksissa.

– Asia on ollut paljon esillä julkisuudessa. Usein hoitoyksikön voimavarat ovat niukat, työntekijöitä puuttuu. Ihmiset myös tietävät aiempaa enemmän, joten he osaavat kannella, arvelee Teon apulaisjohtaja Tarja Holi.

Teo käsittelee kantelut silloin, kun ne koskevat kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtanutta hoitovirhe-epäilyä. Muut kantelut käsitellään lääninhallituksissa.

– Monelta kantelulta vältyttäisiin, jos potilasta informoitaisiin paremmin, uskoo Oulun lääninlääkäri Aira Uusimäki.

Ensisijaisesti lääninhallitus ohjaa valittavan potilaan yksikön johdon puheille tai keskustelemaan potilasasiamiehen kanssa.

– Usein potilas ei ymmärrä, että kantelu ei ole muutoksenhakuprosessi. Lääninhallituksella ei ole valtaa muuttaa tehtyä hoitopäätöstä.

Vältä tunnekuohuja

Perustele näkemyksesi

Asianosainen lääkäri

tai hoitaja:

Lue kantelu läpi.

Ota rauhallisesti, vastaa neutraalin asiallisesti.

Vastaa kaikkiin kantelijan esittämiin väitteisiin, perustele.

Käy läpi potilasasiakirjamerkinnät.

Huomioi, että myös kantelun tekijä lukee tekemäsi selvityksen.

Kanteluun vastaava

esimies:

Pyydä selvitykset kaikilta asianosaisilta lääkäreiltä ja hoitajilta. Anna heille kanteluun liittyvät asiakirjat luettaviksi.

Käy asia läpi asianosaisten kanssa. Pohtikaa, menikö hoitotapahtuma joiltain osin pieleen ja pitäisikö jotain korjata menettelytavoissa.

Tee selvitysten pohjalta oma lausuntosi, jossa otat selkeästi kantaa tapahtuneeseen. Perustele. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Liitä mukaan kaikki päätöksenteon kannalta oleelliset asiakirjat: asianosaisten selvitykset, potilasasiakirjat sekä hoitoon liittyvät sisäiset ohjeet tai sopimukset.

Miten lääkärin pitäisi suhtautua kanteluun?

– Asia pitää ottaa vakavasti. Potilaiden asioiden hyvä hoito on tärkeää, ja kanteluun pitää vastata asiallisesti, Uusimäki sanoo.

Erityisesti nuori lääkäri kokee helposti epäonnistuneensa henkilökohtaisesti.

– Selvitys kannattaa kirjoittaa vailla tunnekuohuja. Nuku yön yli ennen vastaamista. Muista, että selvitys toimitetaan yleensä myös kantelun tekijälle, Uusimäki opastaa.

Tarja Holin mukaan vastauksissa näkyy joskus ikävää ylimielisyyttä kantelijaa kohtaan.

– Onneksi useimmiten lääkärit ja hoitajat paneutuvat asiaan ja antavat kunnollisen selvityksen.

Kanteluun pyydetään yleensä vastausta yksikön johtavalta lääkäriltä. Hänen tehtävänään on tutkia tapaus, pyytää hoitoon osallistuneilta selvitykset ja laatia lausunto.

Holi muistuttaa, että esimiehen pitää esittää oma mahdollisimman objektiivinen arvionsa tapahtumista: meneteltiinkö asianmukaisesti vai oliko puutteita ja korjattavaa.

– Joskus esimies kirjoittaa vain, että yhtyy liitteenä oleviin asianosaisten selvityksiin, vaikka selvitykset olisivat erilaisiakin. Jää epäselväksi, mihin niistä hän yhtyy, Holi hymähtää.

Asianosaisen pitää nähdä kanne

Kolmannes johtaa toimintaan

Hallinnolliseen ohjaukseen johtaa noin kolmannes kanteluista. Yleisimmät ovat käsityksen ilmaiseminen ja huomion kiinnittäminen.

Huomautuksia annetaan harvemmin. Ne säilyvät ammattihenkilörekisterissä kymmenen vuotta.

Toisinaan ilmenee tapauksia, joissa johtava lääkäri ei ole edes pyytänyt selvityksiä asianosaisilta, vaan antanut lausunnon itse. Joskus esimies on jemmannut papereita, ja asianosainen on saanut vain suullisen selvityspyynnön.

– Asianosaisille pitää antaa kaikki kanteluun liittyvät asiakirjat nähtäväksi, Holi sanoo.

Vastineen laatimisessa potilasasiakirjat ovat tärkeässä asemassa. Kantelujen tutkimista helpottaisi, jos potilasasiakirjat laadittaisiin asianmukaisesti.

– Tyypillisiä tapauksia ovat sellaiset, joissa potilas moittii kohtelua, kielenkäyttöä tai sitä, ettei hoitoonpääsy ole toteutunut niin kuin olisi pitänyt. Asiaan on mahdollista palata ainoastaan potilaspäiväkirjojen kautta. Siksi niiden huolelliseen täyttämiseen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, Uusimäki sanoo.

Jos vastaus ei ole riittävän kattava, Teo tai läänihallitus pyytää lisäselvityksiä.

– Tyypillisesti ei ole vastattu kaikkiin väitteisiin, joita kantelija on esittänyt, tai asiakirjoja puuttuu.

Lähetä

Tulosta