Lääkärit kannattavat rokotteiden Kela-korvausta

Mediuutisten päätoimittaja Elina Yrjölä (vas.) toimi paneelin puheenjohtajana. Panelististit Timo Vesikari, Anna-Maija Henriksson, Sari Sarkomaa ja Juhani Eskola saivat aikaan vilkasta keskustelua.

Kuva: Tuulikki Holopainen

Rokotteiden korvattavuudesta käytiin vilkasta keskustelua Mediuutisten ja Sanofi Pasteur MSD:n rokottamisen tulevaisuutta käsitelleessä Medi-illassa eilen torstaina.

Paneelikeskusteluun osallistuivat THL:n terveyden suojelun toimialan ylijohtaja Juhani Eskola, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari sekä kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Anna-Maija Henriksson (rkp).

Timo Vesikari oli huolissaan suomalaisen rokotusohjelman latistumisesta.

– Yleensä Suomi on ollut mallimaa. Uudet rokotteet on otettu nopeasti käyttöön. Mutta 1990-luvun alun jälkeen ei ole paljon tapahtunut. Suomen rokotusohjelma ei ole enää ykkönen.

Vesikarin mielestä rokotusohjelmaan tyrkyllä olevista rokotteista tärkein olisi RS-virusrokote. Muita tarpeellisia olisivat vesirokko-, pneumokokki- ja HPV-rokote. Erityisesti HPV-rokotteen puuttumista rokoteohjelmasta Vesikari ihmetteli.

– Länsi-Euroopassa HPV-rokotesuositus puuttuu vain katolisesta Irlannista ja Suomesta. Ei kai 15 Länsi-Euroopan maata 17:stä voi olla väärässä?

Juhani Eskola huomautti, että rokotteiden suosittamisessa ohjelmaan käytetään tiettyjä sääntöjä, eikä HPV-rokote tee poikkeusta. Ennen kuin rokotetta voidaan ajatella ohjelmaan, pitää olla riittävät tiedot sen vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannusvaikuttavuus. Lisäksi taudin täytyy olla kansanterveydellinen ongelma.

– Näihin kaikkiin täytyy olla hyvä vastaus, jotta suosittelemme rokotetta ohjelmaan. Koen vastuun vahvana – on voitava seistä vastausten takana pitkänkin ajan päästä, Eskola perusteli.

Suositus on, rahaa ei

Tuorein rokoteohjelmaan suositeltu rokote on pneumokokkirokote. Eskolan mukaan THL suositteli sitä vahvasti ohjelmaan otettavaksi, mutta silti ensi vuoden budjettiin ei ole varattu tarvittavia varoja.

Anna-Maija Henriksson myönsi, että heikon taloudellisen tilanteen takia rokotetta ei välttämättä saada ohjelmaan ensi vuoden aikana.

Muistakaa edes lapset ja vanhukset

Lähes kaikki lääkärit puoltavat yleisen rokotusohjelmaan kuulumattomien rokotteiden SV-korvattavuutta tai ainakin asian selvittämistä.

Lääkärien mielestä täydentävien rokotteiden saatavuutta tulee parantaa myös tuomalla ne terveyskeskuksiin ja parantamalla niiden hankkimiseen liittyvää ohjeistusta

Tiedot kävivät ilmi rokotetilaisuudessa julkistetusta Fountain Park Oy:n rokotekyselyn tuloksista.

Kyselyn mukaan lääkärit pitävät rokotteiden merkitystä suurena sairastavuuden vähentämisessä ja joidenkin sairauksien hävittämisessä. Erityisesti lasten ja vanhusten osalta lääkäri toivovat panostuksia rokotusohjelman ajanmukaisuuteen ja laajentamiseen.

Verkossa tehtyyn tutkimukseen osallistui 554 lääkäriä.

– On mietittävä, miten tukea ihmisiä, jotta he voisivat itse hankkia rokotteen, Henriksson sanoi ja viittasi lakialoitteeseen Lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymien rokotteiden saamiseksi SV-korvauksen piiriin.

Vesikari huomautti, että monien rokotteiden, esimerkiksi juuri pneumokokkirokotteen, vaikutuksesta iso osa tulee laumaimmuniteetin muodostumisesta.

– Kun kerran kriteerit täyttyvät, on tärkeää saada rokote ohjelmaan. Jos vain joku ottaa rokotteen, iso osa kustannusvaikuttavuudesta menetetään, Vesaikari sanoi.

Eskola oli sitä mieltä, että jos yhteiskunnan varoja käytetään rokotteiden kustantamiseen, panostuksen tulisi kohdistua rokoteohjelman parantamiseen. Hän ei näkisi SV-korvauksen välttämättä lisäävän kansalaisten tasa-arvoa.

– Tuettunakin rokotteiden hinta voi jäädä hyvin korkeaksi. Silloin rokotteen ottavat ne, jotka ovat terveystietoisia ja valmiita satsaamaan. Mutta joissakin sairauksissa suurimmassa riskissä ovat ne, jotka eivät kuulu tähän ryhmään, Eskola sanoi.

Sekä Sarkomaan että Henrikssonin mielestä rokotusohjelma ja rokotteiden SV-korvaus olisivat toisiaan tukevia. Sarkomaan mielestä epätasa-arvoisinta on, jos yhteiskunta ei tukisi ollenkaan.