MEDISTEP 2008
Mari Heikkilä, 20.11.2008, 13:19Kustannusvaikuttavuus hoitopäätösten pohjaksi
Professori Petri Parvinen kaipaa rohkeita ratkaisuja terveydenhuollon tehostamiseen.
Kuva: Mauri Helenius
Suomessa voihkitaan usein, miten vaikeaa on arvioida lääketieteellisen hoidon kustannusvaikuttavuutta. Erilaisia rekistereitä, lääkkeitä ja korvausjärjestelmiä piisaa.
Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Petri Parvisen mielestä eri hoitojen kokonaiskustannuksia pitää lähteä rohkeasti ynnäämään ja tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä.
– Päätökset on uskallettava tehdä risaisenkin tiedon avulla. Ei KTL:n tutkimuksista saada suoria apuvälineitä päätöksentekoon.
Parvinen peräänkuuluttaa rohkeita, innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkkinä hän kertoo, miten Pieksämäellä elinkeinojohtajalle ryhdyttiin maksamaan tulospalkkaa sen mukaan, miten hyvin tämä sai houkuteltua yrityksiä alueelle. Nyt Pieksämäelle on valmistumassa Euroopan nykyaikaisin suurpesula ja Ideapark.
Menetetty tuottavuus maksaa
Eri sairauksien kokonaiskustannuksia Suomessa
Skitsofrenia: noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suurin osuus kustannuksista tulee menetetystä tuottavuudesta.
Astma: noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Tupakointi: noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Lähde: Petri Parvinen, Nordic Health Care Group
– Esimerkiksi hammaslääkäri voisi saada tulevaisuudessa palkkionsa hoidosta vasta siinä vaiheessa, kun paikka pysyy.
Parvinen on Nordic Health Care Groupin konsulttina havainnut, että lääkärit ovat kiinnostuneita hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tiedosta on pulaa.
Ennaltaehkäisy unohtuu arvioinneista
Pahiten lapsenkengissä on ennaltaehkäisevän hoidon kustannusvaikuttavuuden arviointi. Suomalainen sairausvakuutusjärjestelmä perustuu sairauden hoitoon tarkoitettavien lääkkeiden korvaamiseen. Rokotteita ja muita ennaltaehkäiseviä lääkkeitä ei korvata.
– Esimerkiksi vesirokkorokote maksaa vähän alle 70 euroa. Yhteiskunnan näkökulmasta siitä aiheutunut terveyskeskuskäynti maksaa yli 80 euroa. Säästöä siis syntyisi, vaikka ei edes otettaisi huomioon sairastumisen inhimillistä puolta, toteaa GSK:n terveystalous-, hinta- ja korvattavuuspäällikkö Saku Torvinen.
Torvisen mielestä yhteiskunta voisi ottaa osaa kuluihin. Tilanne aiheuttaa nyt eriarvoisuutta, sillä rokotteita ottavat hyvätuloiset.
Parvinen ja Torvinen puhuivat viime viikon torstaina Mediuutisten ja GSK:n järjestämässä MediStep 2008 -tapahtumassa.
Tulospalkkiot potilaita hoidettaessa on SUPER JUTTU, jos mitataan todellakin hoidon tulosta ja vaikuttavuutta potilaalle ja yhteiskunnalle.
Väärä hoitopäätös (esim. liian aikainen kotiuttaminen tai siirto väärään hoitopaikkaan) voi aiheuttaa yhden potilaan kohdalla usean miljoonan euron seurannaiskustannukset (verrattuna esimerkiksi 10 pv ylimääräiseen hoitoon a'270€ tai vaikka kolmen kuukauden hoitoon vaikka 500€/pv kalliimmassa paikassa).
Nykyiset "tulospalkkiot" ohjaavat tekemään osaoptimointia ja siten nostavat kustannuksia ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä.
nimerkki: selvää näyttöä on olemassa - osaoptimointi kuntien terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, KELAn, vakuutusyhtiöiden ja kuntien sosiaalitoimen estää toimimasta oikein.
Vaikea on tavallisen tallaajan ymmärtää sitä byrokratian määrää ja käsittelijähenkilöiden määrää, jota tarvitaan, kun terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä lähtee keskussairaalaan leikkauslähete. Jos lääkäri kerran laittaa leikkauslähetteen, niin on ao. lääkärin ammattitaidon aliarvioimista, että keskussairaalassa lähete kulkee vielä monien eri lääkäreiden ja hoitokokousten kautta. Byrokratia on se, mikä suomalaisessa terveydenhoidossa maksaa ja viivästyttää potilaan pääsyä leikkaukseen, mistä viivytyksestä aiheutuu taas se, että sairaus pahenee ja joudutaankin isompaan ja kalliimpaan leikkaukseen ja varsinkin syövänhoidossa yhä kalliimpiin jatkohoitoihin. Kokonaisuutta ei kunnallisessa terveydenhoidossa kai katso kukaan. En yhtään ihmettele, että lääkärit karkaavat kuntapuolelta, jossa kai ihan tietoisesti halutaan uuvuttaa lääkärit kaikenmaailman paperibyrokratialla ja lääkärit pannaan miettimään toimenpiteen maksajaa. Siksi olisi varmaan hyvä, että kuntien sijasta kaikesta terveydenhoidosta vastaisi valtio.
MEDI-ILTA
Ursula Grönvall, 29.4.2010 10:36Hila saa moitteita diabeteslääkäreiltä
Diabeteksen hoito puhutti vilkkaasti Medi-illassa. Katso video paneelikeskustelusta. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.