Sikainfluenssa toi yhteistyön terveydenhuoltoon

Sikainfluenssapandemiaan varautuminen ja hoidon järjestäminen on tuottanut poikkeuksellisen sujuvaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Infektiolääkärit ympäri Suomen suitsuttavat kitkatonta toimintaa ja henkilökunnan joustavuutta.

Alueellisissa pandemiatyöryhmissä on ollut edustajia niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin. He sopivat yhteiset käytännöt jo ennen epidemian alkamista.

– Kun epidemia alkoi, terveyskeskukset olivat hyvin varautuneet. Kävimme jokaisen terveyskeskuksen kanssa yksityiskohtaisesti suunnitelmia läpi, sanoo Satakunnan keskussairaalan infektioyksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Rintalan mielestä erikoissairaanhoito ei ole kuormittunut turhaan epidemia aikana. Myös Kysin infektiolääkäri Irma Koivula kiittelee, että erikoissairaanhoitoon päätyivät oikeat potilaat.

”Melkoinen menestystarina”

Yli puolet Mediuutisten lukijatutkimukseen vastanneista sanoo, että sikainfluenssa on saanut terveydenhuollossa liikaa huomiota.

Nimenomaan huolellinen varautuminen toi mukanaan onnistumisen, jota infektio- ja päivystyslääkärit kuvailevat näin: ”En näe, miten varautumisen olisi paremmin voinut hoitaa.” ”Hienosti onnistuttiin. Olen ylpeä.” ”Mennyt hämmästyttävän hyvin.” ”Kokonaisuutena melkoinen menestystarina.”

Kukaan Mediuutisten nyt haastattelemista lääkäreistä ei sanonut, että varautumisen olisi voinut jättää vähemmälle. Monet sanoivat, että järeä etukäteissuunnittelu pelasti tilanteen. Kun pandemia ei tullut niin rajuna kuin aluksi luultiin, valmiustasoa oli helppo hellittää.

Yksityisetkin mukana yhteistyössä

Lapissa, johon sikainfluenssa ensimmäisenä levisi, valmiussuunnitelmaa olivat tekemässä myös yksityiset lääkäriasemat. Kun epidemia alkoi, jokainen toimija avasi oman sikainfluenssavastaanottonsa. Ajoittamista helpotti epidemian tarkka havainnointi etukäteen ja näytteiden seulominen hyvissä ajoin.

Oulun kaupunki taas perusti 15-paikkaisen infektio-osaston kaupunginsairaalaan, ja Oysin infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkärin Hannu Syrjäsen mukaan potilaiden kierto toimi erinomaisesti.

Husin infektioylilääkäri Ville Valtosen mukaan pääkaupunkiseudun yhteispäivystykset saivat seulottua isoista ihmismääristä tehovalvontaa tarvitsevat potilaat.

– Pandemiassa piti pakosti lisätä yhteistyötä rajusti parin viikon ajan, ja se onnistui hienosti. Erikoislääkärit olivat konsultoitavissa, ja perusterveydenhuollon lääkärit ja hoitajat osasivat valikoida potilaat oikein, Valtonen sanoo.

Ennakkosuunnitelmat nurin tarvittaessa

Infektiolääkärit korostavat ennakkosuunnitelmien merkitystä epidemian hallinnassa, mutta yhtä tärkeänä he pitävät kykyä poiketa suunnitelmista tarvittaessa. Kun tilanne muuttuu päivittäin, suunnitelmiin ei voi jumiutua. Hetkessä elämisessä auttaa selkeä johtamisjärjestelmä.

Esimerkiksi Tampereella hoito oli määrä keskittää yhdelle terveysasemalle pandemiasuunnitelman mukaan. Se kuitenkin jäi, koska ihmisten määrääminen yhdelle asemalle eri puolilta kaupunkia tuntui kohtuuttomalta. Kaupungin ylilääkäri Erkki Lehtomäki uskoo, ettei keskittäminen toteudu tulevaisuudessakaan.

Monessa paikassa korostui tilojen käytön ja henkilökunnan sijoittelu totutusta poikkeavalla tavalla.

– On opittu käytännössä, että kun tällainen iso epidemia tulee, voidaan käyttää tiloja ja henkilökuntaa ennakkoluulottomasti, Rintala sanoo.

Rokotuksissa olisi ollut luovuuden paikka

Rokotukset torppaavat toista aaltoa

Tulee jossain muodossa – joko H1N1 dominoi kausi-influenssaa tai tulee yhtä aikaa jonkin toisen viruksen kanssa.

Markku Broas, Lapin keskussairaala

Tulee ensi syksynä, ellei jo keväällä. Jos kaikki rokotetaan, voi olla, ettei toista aaltoa tule.

Reijo Peltonen, Tyks

Tulee ilman muuta, todennäköisesti kevään aikana. Koko porukkaa pitää rokottaa. Se tulee halvemmaksi kuin seurausten hoitaminen.

Esa Rintala, Satakunnan keskussairaala

En uskalla vastata – näyttää siltä, että epidemia käyttäytyy eri tavoin eri maissa.

Matti Lehto, Tays

Jos koko väestö saadaan rokotettua alkuvuodesta, voi olla, ettei toista aaltoa tule tai se tulee lievempänä.

Hannu Syrjänen, Oys

Vaikea sanoa, mutta kun saadaan paljon ihmisiä rokotettua, se ilman muuta leikkaa mahdollisen toisen aallon huippua.

Irma Koivula, Kys

Virus pysyy väestössä niin kauan kuin on niitä, joilta puuttuu immuniteettia, eli koko influenssakauden ajan.

Sakari Vuorinen, Mikkelin keskussairaala

Tulee Keski-Eurooppaan, jossa rokotuskattavuus on huono. En usko, että Suomeen tulee ollenkaan.

Jouko Saramies, Etelä-Karjalan keskussairaala

Merkittävää toista aaltoa ei tule missään tapauksessa. Rokotukset estävät sen. Virus jää todennäköisesti kausi-influenssaksi.

Ville Valtonen, Hus

Eniten kritiikkiä lääkäreiltä saa rokotusten järjestäminen. Esimerkiksi epävarmuus rokotteen saamisessa vaikeutti rokotustoimintaa ja hidasti henkilökunnan rokotuksia.

– Kuntia on syyllistetty kohtuuttomasti rokotusten huonosta järjestämisestä. Miten voi varautua, kun ei tiedetä, miten saadaan rokotetta? Lehtomäki ihmettelee.

Valtonen pohtii, että jälkikäteen ajateltuna eri ryhmien rokottamisessa olisi voinut käyttää enemmän harkintaa. Nyt kaikki noudattivat varsin tiukasti ministeriön asetuksia rokotusjärjestyksestä. Valtosen mukaan se johti turhiin ruuhkiin.

– Tervettä järkeä olisi pitänyt käyttää. Eri ryhmiä olisi pitänyt rokottaa lomittain, Valtonen sanoo.

Lähetä

Tulosta

Jaa