Yksityinen syöpähoito toi vaikuttajapalkinnon

Suomessa on syövän hoidossa osaamista, jota kelpaa viedä ulkomaillekin. Siihen luottaa terveydenhuollon vuoden vaikuttajaksi valittu yksityisen syöpäklinikka Docrateen osakas ja ylilääkäri Timo Joensuu.

Hän näkee paljon mahdollisuuksia esimerkiksi suunnitellussa kansallisessa syöpäkeskuksessa.

– Toivon, että voimme olla luomassa terveydenhuoltoa yhteistyössä julkisen terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa, Joensuu totesi Mediuutisten Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -gaalassa keskiviikkona.

Kaksi muuta gaalassa palkittua terveydenhuollon vuoden vaikuttajaa ovat tupakkalakia alusta asti valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen ja Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita, jonka ehdotuksesta Kuusamo otti ensimmäisenä kaupunkina palvelusetelin käyttöön myös erikoissairaanhoidossa.

Joensuun valinta vuoden vaikuttajaksi perustui täysin uuden toiminnan perustamiseen. Aiemmin yksityiset yrittäjät eivät ole hoitaneet syöpää kokonaisvaltaisesti eikä yksityisen syövänhoidon mahdollisuuksiin ole Suomessa uskottu. Se on nähty lähes yksinomaan eriarvoistavana ja epäluotettavana toimintana.

Ylilääkäri työskentelee aamuviidestä iltakahdeksaan

Joensuun työintoa voi vain hämmästellä: Hän aloittaa työt aamuviideltä. Kahdeksalta alkaa potilasvastaanotto, joka jatkuu iltakahdeksaan.

– Motivaatio on valtava, Joensuu perustelee.

Hän perusti Docrateen yhdessä fyysikko Pekka Aallon ja rahoitusammattilainen Harri Puurusen kanssa. Klinikka syntyi Eiran Sairaalan yhteyteen vuonna 2007, jolloin Joensuu lähti Hyksistä 15 vuoden sairaalarupeaman jälkeen.

Docrates sai nihkeän vastaanoton, mitä perustajat osasivat odottaakin. Se ei haitannut: Joensuun mielestä työtä pitää jaksaa tehdä ilman suitsutusta. Jokainen ansaitsee paikkansa, kun tulokset alkavat näkyä.

– Ei minulla ole henkselinpaukuttelijaolo, mutta olen tyytyväinen, kun tilanne alkaa rauhoittua. Olemme saaneet työrauhan ja ihmiset alkavat uskoa, että julkisen ja yksityisen kannattaa tehdä yhteistyötä, Joensuu toteaa.

Docrates ei pyri romuttamaan julkista sairaanhoitoa, kuten moni epäilijä oletti. Siihen ei edes kapasiteetti riittäisi.

Joensuun mukaan klinikka pystyy hoitamaan uusista Suomessa todetuista syöpätapauksista kolme prosenttia ensi vuonna, jolloin toiminta pääsee täyteen vauhtiin.

Hän ymmärtää arvostelijoita ja epäluuloisia, sillä yksityissektorilla on tehty kapea-alaista työtä syövänhoidossa. Julkisella puolella työskennellessään hän törmäsi hoitoihin, jotka olivat jääneet vajaiksi.

– Ei esimerkiksi sytostaatteja pitäisi antaa potilaille, jos ei pysty antamaan sädehoitoa. Se on epäeettistä, Joensuu sanoo.

Hoidon pitää olla yliopistosairaalatasoista

Docrateen peruslähtökohta on, että kaiken hoidon pitää olla vähintään yliopistosairaalatasoista. Laitteet ovat modernit, ja potilaat voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua tutkimushoitoihin.

Yrityksen nettisivujen mukaan ”toiminta perustuu radiologian huippuosaamiseen, nopeaan hoitoketjuun, tarkkaan kuvantamiseen ja yhdistelmähoitojen käyttöön. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan uusimpia hoitoja.”

– Pystyimme ottamaan kaiken parhaan heti sisään eikä meidän pitänyt täydentää vanhaa, huonosti toimivaa järjestelmää. Pääsimme rakentamaan nollasta uutta.

Tutkimushoidot säästävät myös yhteiskunnan rahaa.

– Olen tarjonnut parillekymmenelle miehelle kymmenien tuhansien eurojen hoidot ilmaiseksi kaksi vuotta. Koska kyse on tutkimushoidoista, laskut menevät Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin, ei kuntien maksettavaksi, Joensuu kertoo.

Hän edellyttää tutkimusmyönteisyyttä koko henkilöstöltä, sillä tutkimus on klinikan ydintyötä. Hän ei ole palkannut yhtään ihmistä kysymättä tämän mielipidettä tutkimuksesta.

– Julkisessa terveydenhuollossa virkatyön ohella tutkimus oli työlästä.

Docrateen toiminta on huomattu myös ulkomailla. Klinikka on hoitanut potilaita yli kahdestakymmenestä maasta. Pääomaa ulkomailta on tullut noin 1,5 miljoonaa euroa. Kansainvälistymistä johtamaan yritys palkkasi uudeksi toimitusjohtajakseen Marco Hautalahden lääkeyhtiö Swedish Orphanista marraskuun puolivälissä.

Lääkäri on lähimmäinen

Aikoinaan Joensuuta houkuteltiin perustutkimuksen pariin, mutta hän halusi potilastyöhön.

– Lääkäri-ihanteeni on toimia ihmisenä ihmisen rinnalla, lähimmäisenä, ei potilaan yläpuolella. Lääkärin rooliin kuuluu intiimiys ja luottamus. Ihmiset kertovat asioita, joita he eivät kerro kenellekään muulle.

Syöpälääkärin työ on Joensuun mielestä palkitsevaa. Valtaosa potilaista paranee täydellisesti.

– Sairaus on elämän osa. Siihen liittyy kohtalokkuus. Vaikka potilas ei kokonaan paranisikaan, lääkäri voi vähentää potilaan ahdistusta, poistaa kivut ja saada syövän hallintaan vuosikausiksi. Hän voi auttaa potilasta monella tavalla, Joensuu toteaa.

Katso Top 10 -lista kokonaisuudessaan täältä.

Katso kaikki vuoden 2010 vaikuttajat täältä.

Katso kuvakokoelma gaalasta täältä.