TURVATUNNISTE TULEE
Elina Heino, 2.5.2012, 9:42Valelääkkeet piinaavat Eurooppaa
Lääkepakkauksiin tulee tekninen turvatunniste, jolla EU torjuu lääkeväärennösten pääsyä lääkkeiden laillisiin jakelukanaviin. Hanke on valtava, ja sen maksaa lääketeollisuus.
Tutkiva lääketeollisuus ei silti ole lääkeväärennösdirektiivistä harmissaan, päinvastoin.
– Se on meille äärimmäisen tärkeä. Tehottomat ja haitalliset väärennökset pilaavat lääkkeiden maineen, sanoo Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.
Etelä-Euroopassa ja Englannissa valelääkkeitä on päässyt lailliseen jakeluketjuun.
– Väärennökset pyrkivät nyt myös Euroopan markkinoille. Kehitysmaissa ne ovat aiheuttaneet katastrofeja, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura sanoo.
Euroopan komissio arvioi, että turvaominaisuuksista koituu 6,8–12 miljardin euron kustannukset vuosina 2013–2020.
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas katsoo, että varovaisestikin arvioituna rinnakkaislääketeollisuuden osuus hankkeen käynnistyskustannuksista on noin 400 miljoonaa euroa ja ylläpito 150 miljoonaa euroa vuodessa. Bothaksen mukaan kasvavat kulut saattavat hieman hillitä lääkkeiden hintakilpailua.
Rinnakkaislääketeollisuuden Euroopan keskusjärjestö EGA ajaa kantaa, että kustannukset jaettaisiin valmisteiden arvon, ei kappalemääräisen myynnin perusteella.
Onko mikään lääke turvassa?
EU havahtui vasta muutama vuosi sitten siihen, että valelääkkeet ovat Euroopankin ongelma. Niitä tulee Eurooppaan netin kautta ja kansalaisten matkalaukuissa. Pahinta on, että niitä on päässyt Englannissa ja Etelä-Euroopan maissa myös lailliseen jakelukanavaan.
– Se kyllä vaatii, että jakeluketjuissa on epärehellisiä toimijoita, sanoo erikoisasiantuntija Anna Alonen Lääketeollisuus ry:stä.
Siksi tekniset turvajärjestelmät ovat tarpeen.
Suomen apteekeista ei ole löytynyt valelääkkeitä. Meitä suojelee poikkeuksellinen tukkujärjestelmä. Muualla Euroopassa useat eri tukut välittävät samaa lääkettä. Meillä ja Ruotsissa tukkuja on useita, mutta tietty lääke kuuluu van yhden tukun valikoimaan. Se helpottaa valvontaa.
Nyt kiistellään siitä, kenen ongelma väärennökset ovat.
Heikki Bothaksen mukaan väärentäjät keskittyvät hintaviin brändituotteisiin, kuten erektio- ja laihdutuslääkkeisiin. Rinnakkaislääketeollisuus on sitä mieltä, että sen tuotteet pitää vapauttaa turvamerkintäpakosta, koska niitä ei halvan hinnan vuoksi väärennetä. Apteekkariliiton Sirpa Peura on eri mieltä.
– Aivan kaikkia lääkkeitä väärennetään, jopa rokotteita.
Turvakoodi maksetaan lääkekaupalla
Lääketeollisuus maksaa turvajärjestelmän kulut, mutta se ei saa käyttää niitä perusteena lääkkeiden hinnankorotuksille. Tämä on viime vuonna hyväksytyn lääkeväärennösdirektiivin henki.
– En tiedä, kuinka sen valvominen käytännössä onnistuu, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Ulla Närhi.
Bothaksen mielestä olisi tehokkaampaa rahankäyttöä, jos EU keskittyisi turvakoodien sijasta suitsimaan laitonta tietä tulvivia lääkeväärennöksiä kiristämällä rangaistuksia ja tiedottamalla kansalaisille netistä tilattujen lääkkeiden vaaroista.
EU-komissio antaa direktiivistä käytännön ohjeet luultavasti vuonna 2014. Se kerää pelisääntöjen pohjaksi jäsenmaiden ja lääkealan näkemyksiä. Kannanottojen viimeinen jättöpäivä on tänään 27. huhtikuuta. Kun ohjeet ovat valmiit, turvakoodit tulevat lääkepakkauksiin kolmen vuoden siirtymäajalla.
Lääkeala neuvottelee paraikaa, millainen järjestelmä luodaan. Lääkepakkauksiin tulee luultavasti kahdenlaisia teknisiä turvatekijöitä: peukaloinnin estäviä sinettejä ja koodeja, jotka todistavat yksittäisen pakkauksen aitouden. Vahvin ehdokas on kaksiulotteinen viivakoodi. Sen kilpailija RFID on varsin kallis ratkaisu.
Euroopassa tutkivan lääketeollisuuden tärkein tavoite on EU:n laajuinen järjestelmä.
– Se on kustannuskysymys. Logistiikan kannalta olisi äärimmäisen harmillista, jos joka maassa olisi oma järjestelmä, sanoo Rinta.
Suomi on eri mieltä kuin komissio
Yhdessä asiassa Suomi on EU-komission kanssa eri mieltä. Komissio tarkistaisi lääkkeen aitouden apteekin tiskillä, mutta suomalaisten mielestä se hämmentää asiakkaita.
– Tunnistaminen on parempi tehdä silloin, kun tavara tulee apteekkiin, Peura sanoo.
Jos kaikki EU:n lääkepakkaukset kirjataan samaan tietokantaan, syntyy haasteita. Iso haaste on, kuinka yritykset turvaavat tietonsa kilpailijoilta.
Apteekeille turvakoodista on hyötyä, jos siihen voi liittää varaston hallintaa helpottavia tietoja, kuten eränumeron ja vanhenemispäivän.
– Tähän mennessä tiedot on syötetty järjestelmään käsin, Apteekkariliiton kehittämispäällikkö Ari Jansen sanoo.
Euroopan unionin apteekkijärjestön pääsihteerin John Chaven mukaan lääkeväärennösdirektiivi vahvistaa apteekkien asemaa ainoana turvallisena lääkkeiden ostopaikkana. Hän puhuu tänään perjantaina Apteekkaripäivillä Helsingissä.
"Lääketeollisuus maksaa turvajärjestelmän kulut" on aika ihmeellinen kiertoilmaisu. Lääkkeiden käyttäjäthän nämä kulut tietenkin maksavat, kun lääkeyhtiöillä ei varmastikaan ole runsaudensarvea toimarin takahuoneessa. Sitä en käsitä, miksi joku ostaisi lääkkeitä mitään "epävirallista" reittiä, joten miten ne väärennökset oikeni päätyvät kuluttajille?
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.