UUDET NOKIAT
Erpo Pakkala, 16.1.2012, 11:59Terveysteknologia porskuttaa
Terveysteknologia on vientilukujen valossa Suomen huipputeknologian ainoa valopilkku.
Suurimmat ostajat
|
Osuus viennistä % |
|
|
Yhdysvallat |
20 |
|
Ranska |
7 |
|
Saksa |
6 |
|
Venäjä |
6 |
|
Japani |
5 |
|
Kiina |
5 |
|
Muut EU-maat |
27 |
|
Muut ei-EU-maat |
20 |
Lähde: Teknologiateollisuus
Vuonna 2010 terveysteknologian vienti kasvoi lähes 15 prosenttia ja oli kaikkiaan 1,38 miljardia euroa. Muilla aloilla viennin määrä kutistui selvästi.
Viime vuodelta virallisia lukuja ei vielä ole, mutta Terveysteknologian Liitto ry Fihtan toiminnanjohtaja Terhi Kajaste arvioi kasvun olevan seitsemisen prosenttia.
– Tämän vuoden näkymistä en uskalla sanoa vielä mitään, vaikka olenkin aika optimistinen. Signaalit yrityksistä ovat olleet hyviä lamapelotteluista huolimatta. Aiemman taantuman aikana vienti laski vain pari prosenttia, Kajaste sanoo.
Diagnostiikka kiinnostaa
Terhi Kajasteen mukaan viennin kasvua selittää muun muassa se, että teknologiasta haetaan yhä enemmän apua resurssipulaan ympäri maailman.
– Entistä paremmat diagnostiset välineet myös auttavat löytämään erilaiset sairaudet entistä varhaisemmassa vaiheessa, mikä auttaa parantamaan ennaltaehkäisevää toimintaa.
Diagnostiikka onkin Suomen terveysteknologian viennin suurin lippulaiva. Vientilukuja kasvattavat ensisijaisesti suuret diagnostiikkayritykset, kuten GE Healthcare, Thermo Fisher, Orion Diagnostica ja Planmeca.
Kajasteen mukaan hammaslääketieteen puoli kasvaa koko ajan. Suomalaisissa yrityksissä on vahvaa osaamista myös anturiteknologiassa, aivokuvantamisessa ja laboratiorioautomatiikkaosaamisessa.
Tästä on kyse
Vuosina 2006–2010 terveysteknologian vienti kasvoi 23,7 prosenttia.
Samaan aikaan Suomen huipputeknologian viennin kokonaismäärä laski vuoden 1996 tasolle eli 5,3 miljardiin euroon.
Terveysteknologian osuus suomalaisesta huipputeknologian viennistä on noussut 22 prosenttiin ja on nyt koko teknologiaviennistä yli 6 prosenttia.
Myös Suomen terveysteknologian vaihtotaseen eli viennin ja tuonnin erotuksen ylijäämä nousi 31,2 prosenttia edellisestä vuodesta ennätykselliselle 600 miljoonan euron tasolle.
Kasvua luvassa Venäjältä ja Kiinasta
Selkeästi eniten suomalaista terveysteknologiaa viedään EU-alueen lisäksi Yhdysvaltoihin. Eniten kasvua on kuitenkin odotettavissa Venäjältä ja Kiinasta.
– Juuri viime viikonloppuna sain signaalin, että Venäjällä ja Kiinassa olisi kysyntää, jos vain riittäisi potentiaalia satsata niihin. Yksittäiset yritykset ovat vähän liian pieniä pelaamaan siellä yksin, Kajaste sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa on hurjan paljon pieniä yrityksiä, joilla on yksi tai kaksi valmista tuotetta ja jo hyviä asiakasreferenssejä.
– Pieniltä yrityksiltä kestää kuitenkin 5–10 vuotta ennen kuin ne saavat kehityskulut katettua ja mittavaa liiketoimintaa aikaiseksi. Yrityksen pitäisi myös olla globaali saman tien, mikä maksaa usein enemmän kuin itse tuotekehitys.
Suurin haaste pienillä yrityksillä onkin rahoituksen löytäminen.
– Yritämme koko ajan saada esimerkiksi pääomasijoittajia kiinnostumaan suomalaisista yrityksistä, mutta yritysten pitäisi itsekin osata myydä oma tarinansa. Pelkkä hyvä tuote ei enää riitä. Yleensä rahaa löytyy hyville ratkaisuille ja hyville tiimeille.
Suomen kokonaisviennin arvo oli viidenneksen pudotuksesta huolimatta vuonna 2010 noin 52 miljardia euroa, joten teknologiateollisuuden hyvä veto ei pelasta koko pottia.
– Näyttäisi, että tavaraviennin kohdalla kasvunäkymät eivät ole niin hyvät kuin kilpailijamailla. Terveysteknologia täydentää kuitenkin ongelma-aloja, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Jouko Kangasniemi.
