Keinoja on
Elina Heino, 21.5.2012, 9:26Terveyskeskuslääkärikin voi seuloa lasten sydänääniä
Tämä on varmasti ainoa Aalto-yliopiston elektroniikan laitoksen väitöskirja, joka alkaa Tommy Tabermannin runolla. ”Sille jota ruoho rakastaa, sille ruoho laulaa. Sille joka rohkenee kuunnella sydänääniä, sille sydän laulaa.” Näin johdattaa huhtikuussa väitellyt Sakari Lukkarinen lukijat tutkimukseensa fonokardiografiajärjestelmän kehittämisestä ja soveltamisesta lasten sydänäänien tunnistamiseen.
Lasten sydänäänet ovat vaivanneet tutkijoita 1900-luvun alusta lähtien, sanoo Lukkarinen. Vakavat sydänviat paljastuvat yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana. Hitaasti kehittyvät, lievät sydänviat ilmenevät vasta viiden ja viidentoista ikävuoden välillä.
Yli puolet lasten kardiologille lähetetyistä tapauksista on kuitenkin vääriä hälytyksiä, koska normaalikin lapsen sydän tuottaa sivuääniä.
Lukkarinen kehitti äänen analysointiin perustuvan menetelmän, jonka avulla tavallinen terveyskeskuslääkäri pystyy nykyistä paremmin arvioimaan, kuuluuko nuori asiakas lähettää jatkotutkimuksiin vai kotiin.
Muutoksia toimenkuviin
Sakari Lukkarinen rakensi modernin version fonokardiografiajärjestelmästä. Sen erityispiirre on fonospektrografinen näyttö, jolla saadaan sydämen sivuäänten ominaisuuksista enemmän informaatiota kuin perinteisellä fonokardiografialla.
Lukkarinen testasi menetelmän soveltuvuutta lasten sydänäänten seulontaan keräämällä kaksi riippumatonta sydänäänitietokantaa yhdessä Helsingin ja Lundin yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Kokeneet lastenkardiologit tutkivat lapset ja analysoivat sydänäänet. Tulokset olivat lupaavia: laite tunnisti kaikki merkittävimmät sydänviat, ja kaiken kaikkiaan sen avulla saavutettiin patologisten sydämen sivuäänten seulonnassa 90 prosentin erottelukyky ja 92 prosentin tarkkuus.
– Menetelmä on edullinen, ja se säästäisi turhilta ultraäänitutkimuksilta, sanoo Lukkarinen.
Hän suhtautuu silti epäilevästi uuden menetelmän mahdollisuuksiin levitä terveydenhuoltoon. Menetelmä ei yksin riitä.
– Se vaatii myös muutoksia organisaatioon, toimintatapoihin ja toimenkuviin.
Se on aina vaikeaa.
