LÄÄKÄRIT KORTILLA
Ilkka Jauhiainen, 24.8.2012, 9:45Pula erikoislääkäreistä ajaa yhteistyöhön
Suomen sairaaloita uhkaa erikoislääkäripula. Joillakin aloilla tilanne on jo nyt hyvin vaikea.
Vuonna 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tarvitaan 90 neurologia. Nykymenolla heitä on tuolloin vain 65. Reumatologeja puolestaan tarvittaisiin 35, mutta heitä on tuolloin vain parikymmentä.
Tiedot ilmenevät neurologi Johanna Rellmanin keväällä julkaistusta Taysin erva-alueen erikoislääkäritilannetta selvittäneestä raportista. Sen mukaan tilanne muuttuu vaikeaksi useilla erikoisaloilla.
Vanhat ovat tehokkaita
Taysin alueella ongelma ei ole lääkäreiden kokonaismäärä vaan se, että monet erikoisalat eivät kiinnosta nuoria lääkäreitä.
– Erikoistuvia lääkäreitä riittää esimerkiksi ortopediaan ja plastiikkakirurgiaan. Näillä aloilla lääkäri tekee selkeitä toimenpiteitä ja tulokset näkyvät nopeasti. Konservatiivisilla aloilla, kuten neurologiassa ja reumatologiassa, lääkärin työ on kuormittavampaa, koska potilassuhteet ovat pitkiä ja työ kokonaisvaltaista, sanoo Rellman.
Eläköityminen syö työn tuottavuutta enemmän kuin tilastot näyttävät, sillä vanhemmat erikoislääkärit ovat hyvin tehokkaita.
– Usein tarvitaan kaksi nuorta erikoislääkäriä korvaaman yksi kokenut, Rellman sanoo.
Ongelmat kärjistyvät keskussairaaloissa. Kehitys vauhdittaa toimintojen keskittämistä. Savonlinnan keskussairaala päätti maanantaina sulkea neurologian vuodeosaston erikoislääkäripulan takia.
Oulussa paljon ortopedejä
Oulun yliopistollisen sairaalan erva-alueella on ongelmia myös lääkärimäärien kanssa.
– Parin viime vuosikymmenen aikana Oulun erityisvastuualueelta valmistuneista lisensiaateista on jäänyt alueelle vain 62 prosenttia ja erikoislääkäreistä 83 prosenttia, sanoo tilanteesta selvitystä tekevä anestesiologi Annu Tertsunen.
Selvityksen mukaan vajetta tulee olemaan psykiatrien lisäksi muun muassa fysiatreista, yleislääkäreistä sekä sydän- ja verisuonikirurgeista.
– Ortopedeistä, kardiologeista ja työterveyslääkäreistä näyttää sen sijaan tulevan ylitarjontaa. Ongelmien ainoa ratkaisu ei voi olla lääkärimäärien kasvattaminen. Se on taloudellisesti kestämätöntä. Työn tuottavuutta on kehitettävä, Tertsunen sanoo.
Oulussa on myös ryhdytty pohtimaan erikoistumispaikkojen kohdentamista niille aloille, joissa pula on suurin.
Viikko Lappeenrannassa, kolme Helsingissä?
Pulaa voidaan paikata muillakin tavoilla. Eksotessa asiaa on pohdittu, sillä Helsingissä opiskelleet eivät halua siirtyä Kotkan ja Lappeenrannan keskussairaaloihin. Uudet erikoislääkärit tulevat sinne usein Tampereelta ja Kuopiosta.
– Voisimme Hyksin ervan alueella luoda yhteisiä virkoja Husin, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kanssa. Lääkäri voisi olla kaksi-kolme viikkoa Husissa ja yhden tai kaksi täällä, sanoo Eksoten terveyspalvelujen johtaja Markku Hupli.
Valmisteilla oleva päivystysasetus vähentää päivystävien sairaaloiden lukumäärää. Hupli arvioi, että Lappeenrannassa päivystetään vastakin.
– Olemme niin kaukana kaikesta, että me jäämme päivystäväksi yksiköksi. Uudistus vapauttaa markkinoille lääkäreitä, mutta ei sekään vähennä merkittävästi lääkäreiden tarvetta.
Valta keskittyy
Hyksin erva-alueen erikoislääkäritilannetta kartoittaneen anestesiologin ja Lääkäriliiton entisen puheenjohtajan Olli Meretojan mukaan keskittäminen ei tarkoita tehtävien valumista suurimpaan kaupunkiin.
– Husin alueella hoidetaan entisissä aluesairaaloissa korkealla ammattitaidolla tiettyjen suppeiden erikoisalojen potilaita. Olennaista on yliopistosairaalan asiantuntemus ohjaustoiminnassa.
Tämä merkitsisi päätösvallan keskittymistä yliopistosairaaloille.
– Korkein asiantuntemus on siellä, missä hoidetaan vaikeimpia potilaita ja volyymit ovat suurimmat, Meretoja sanoo.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.