Leikkaus lopettaa epilepsiakohtaukset
Aivosähkökäyrän 24 kanavaa nakuttavat Kysin leikkaussalin tietokoneen näytöllä. Kolme alinta käyrää hakkaa muita tiheämmin. Ne nostavat neurofysiologi Esa Mervaalan silmiin hymyn.
– Aivokuorella on selvä löydös, hän toteaa.
Neurokirurgi Arto Immonen keskeyttää työnsä ja tulee katsomaan aivosähkökäyrän kertomusta.
– Aivan prominentti löydös leikattavalla alueella, Immonen tuumii ja siirtyy takaisin leikkauspöydän ääreen.
Poikkeama aivosähkökäyrässä saa miehet tyytyväisiksi, sillä se todistaa oikeaksi heidän aiemman oletuksensa. Työryhmän lähes vuoden urakka on kannattanut.
Menossa on epilepsiakirurginen leikkaus, jossa potilaalta poistetaan hippokampus, mantelitumake ja 3,5 sentin pala ohimolohkon kärjestä.
36-vuotiaan potilaan epilepsiakohtausten alkukohta on jo aiemmin paikallistettu oikeaan ohimolohkoon leikkausta edeltävillä tutkimuksilla. Täysi varmuus asiasta puuttui yhä, koska magneettikuvaus ei osoittanut aivoissa mitään poikkeavaa.
Tavoitteena kohtauksettomuus
Nyt tietoa tulee enemmän, koska Immonen on asettanut potilaan päähän hurjan näköisen elektrokortikografialaitteen. Siinä on 16 noin kymmenen sentin korkuista pampulapäistä metallitappia.
Tappien päissä on elektrodeja, joista osan Immonen asettaa paikoilleen aivokudokseen neuronavigaattorin avulla. Nämä elektrodit kertovat Mervaalalle, Immoselle ja koko leikkaustiimille aiempaa tarkempaa tietoa Vuolon epilepsian alkukohdasta.
– Kun epilepsiapesäke saadaan pois, kohtaukset todennäköisesti loppuvat, Immonen sanoo.
Kysissä leikatuista ohimolohkoepilepsiaa sairastavista potilaista 70 prosenttia on leikkauksen jälkeen kohtauksettomia. Tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Kaikki leikatut potilaat sairastavat vaikeaa epilepsiaa, joka reagoi huonosti lääkkeisiin.
Mervaala seuraa aivosähkökäyrää kymmenisen minuuttia. Sen jälkeen anestesiahoitaja vaivuttaa potilaan syvempään uneen ja Immonen aloittaa varsinaisen leikkauksen.
Kirurgian alueelliset erot ovat isot
Immosen leikattavana oleva rovaniemeläinen Vuolo sai viime syksynä lähetteen Kuopion epilepsiakeskukseen, koska sairaus oli vaikeutunut.
Suomessa tehdään vuosittain runsaat kolmekymmentä epilepsialeikkausta, valtaosa niistä Kysissä. Hyks on toistaiseksi leikannut aikuisilta vain sellaisia ohimolohkoepilepsioita, joissa potilailla on havaittu jokin radiologinen muutos ohimolohkossa.
– Nykyinen leikkausmäärä on aivan liian pieni, väittää Kuopion epilepsiakeskuksen johtaja Reetta Kälviäinen.
Arviolta 5–10 prosenttia uusista epilepsiaan sairastuvista potilaista hyötyisi kirurgiasta. Se tarkoittaisi vuosittain 50–100 potilasta. Kuopion epilepsiakeskus olisi valmis leikkaamaan näinkin paljon potilaita. Heitä vain ei tule, koska kaikki leikkaukseen soveltuvat eivät päädy arvioon.
Erot kirurgian käytössä Suomen eri osissa ovat suuret. Eniten epilepsiakirurgiaa asukasta kohden teettivät viime vuonna Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Kainuu. Vähiten aikuisia leikkasivat tai lähettivät leikkauksiin Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja sekä Helsinki ja Uusimaa.
Lue lisää 14.9. ilmestyneestä Mediuutisista.
