Kantasolut hoitavat hevosten jännevammat
Hevosten jännevammojen kantasoluhoidoista on saatu Suomessa lupaavia tuloksia. Solu- ja kudosteknologian tutkimuskeskus Regean yhteydessä toimiva EvoStem Finland Oy on hoitanut jo yli 60 hevosta.
– Ensimmäiset pilottihoidot annoimme kaksi vuotta sitten, mutta tänä vuonna toiminta on käynnistynyt laajamittaisemmin. Pilottivaiheessa hoitoa saaneista hevosista neljä viidestä kilpailee taas. Myös osa tänä vuonna hoitoa saaneista on jo kilpailukunnossa, kertoo toimitusjohtaja, ELT Minna Leppänen.
Jännevamman ultraäänidiagnoosin jälkeen hevosen hännäntyvestä otetaan teelusikallinen rasvakudosta. EvoStem eristää rasvasta kantasolut ja lisää niitä kasvattamalla. Viikon kuluttua solususpensio on valmis ja se injektoidaan nukutuksessa vauriokohdalle. Kantasolut erilaistuvat paikan päällä jännesoluiksi.
– Normaalisti jänne pelkässä levossakin tiivistyy, mutta lopputuloksena on enemmän arpikudosta kuin toiminnallisia jännesoluja. Siksi vaiva uusiutuu helposti rasituksessa. Ultraäänessä näkyy, että kantasoluhoitoa saaneilla jännesäikeet ovat hyvin järjestäytyneet.
Otsaontelo luutui kantasoluilla
Regea saattaa aloittaa jännevammojen hoitokokeilut ihmisillä jo ensi vuonna.
– Hevospuolen tulokset ovat sen verran rohkaisevia, että miksei hoitoa kokeiltaisi myös ihmisillä. Ensimmäisenä luultavasti kokeillaan akillesjänteen ja polven ristisiteiden hoitamista, kertoo Susanna Miettinen, joka johtaa Regeassa aikuisen kantasolututkimusryhmää.
Luukudoshoitoa on jo kokeiltu Suomessa. Vuosi sitten kaksi otsaontelotulehduksesta kärsivää sai kantasolusiirron otsaonteloon.
– Hoito onnistui hyvin. Kantasolut luutuvat ja täyttävät otsaontelon, jolloin tulehdus ei pääse enää tekemään tuhoaan.
Toimenpiteessä otsaontelo avattiin ja tulehtunut kudos puhdistettiin pois. Tämän jälkeen ontelo täytettiin biomateriaali-kantasolumassalla.
Kantasolut oli puhdistettu potilaan omasta rasvakudoksesta ja lisätty laboratoriossa kasvattamalla.
Luiden jälkeen lihakset ja iho
Luu- ja jännesovellukset kulkevat Miettisen mukaan kantasoluhoitojen etulinjassa.
Luiden jälkeen vuorossa ovat luultavasti lihas- ja ihovammat. Hoidot perustuvat potilaan omien kantasolujen käyttöön.
Toinen tutkimuslinja on alkion kantasolujen käyttö. Niiden etuna on laaja kyky erilaistua kaikiksi ihmisen solutyypeiksi. Ongelmana on kuitenkin hyljinnän esto ja erilaistumisen hallitseminen.
Regeassa alkion kantasoluista erilaistetaan muun muassa sydänlihas- ja hermosoluja.
– Vierähtänee kuitenkin vielä useampi vuosi, ennen kuin niillä päästään hoitamaan sydänlihas- ja hermovaurioita.
Lue lisää 23.11. ilmestyneestä Mediuutisista.
Kommentoi artikkelia