Kaupallinen yhteistyö

Kohti kansallista biopankkia

  • 13.12.2016 14:13

MSD

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

Suomalaisista on kerätty vuosien varrella miljoonia kudos- ja verinäytteitä. Niitä ovat keränneet mm. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, HUSLAB:n patologian arkisto, Urologinen biopankki ja Suomen Hematologian biopankki. Näytteet on otettu aikanaan hoidon tueksi diagnostisiin tarkoituksiin. Usein kudosnäyte otetaan esimerkiksi syöpäepäilyn vuoksi.

Vuonna 2013 voimaantulleen biopankkilain jälkeen bionäytteiden käyttäminen työkaluna sairauksien ja lääkkeiden tutkimuksessa on tullut mahdolliseksi. Biopankkeja on nykyään kahdeksan. Helsingissä ovat Hematologian FHRB, THL:n biopankki sekä Helsingin biopankki. Muut biopankit ovat Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Jyväskylässä. Kahdeksan biopankkia viiden miljoonan ihmisen maassa tuntuu paljolta vaikka Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen muistuttaa, että Ruotsissa biopankkeja on useita satoja, koska lähes jokaisella tutkimushankkeella on siellä oma biopankkinsa.

– Yleinen tahtotila Suomessa on se, että mennään kohti yhtä kansallista biopankkioperaattoria. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut kärkihankkeeksi kansallisen biopankin, Genomikeskuksen ja Syöpäkeskuksen edistämisen. Siihen käytetään 17 miljoonaa euroa, mikä on tällaisina aikoina iso raha. Näitä hankkeita pitää edistää yhtä aikaa: biopankit ja genomitutkimus kulkevat käsi kädessä, Pitkänen toteaa.

Uusia näytteitä tarvitaan nopeasti lisää

Jotta bionäytteillä olisi entistä suurempaa tieteellistä relevanssia ja houkuttelevuutta esimerkiksi ulkomaisten lääkeyhtiöiden silmissä, niitä pitää olla nykyistä enemmän. Kaikkein arvokkaimpia ovat näytteet, joista on selvitetty genomitieto. 

Moni pitää näytteenluovuttajan suostumusta pullonkaulana bionäytteiden saannille. Prosessia pidetään liian monimutkaisena. Suurin osa näytekeräyksen kustannuksista menee suostumusten keräämiseen.

- Se on kaksipiippuinen juttu. Haluamme olla läpinäkyviä ja luotettavia ja se edellyttää bionäytteen antajalta pohdittua suostumusta. Luovuttajan on esimerkiksi päätettävä suostumusta antaessaan, haluaako hän tietoa mahdollisista perinnöllisistä sairauksista, joita näytteestä voi löytyä. On keskusteltu siitä, pitäisikö suostumuksen olla oletettu eikä tietoinen kuten nyt. Yksi vaihtoehto on kysyä suostumusta samassa vaiheessa perusterveydenhoitoa kun kysytään muitakin terveyteen liittyviä asioita. Olemme myös palkanneet biopankki-lähettiläitä, jotka kertovat potilaille mahdollisuudesta ryhtyä bionäytteiden antajiksi. Näytteet otetaan sairauden hoitoon liittyvän muun näytteenoton yhteydessä, Pitkänen kertoo.

Biolääketieteen ekosysteemi on jo syntynyt

Suomella on hyvät edellytykset tulla biopankkien ja genomitutkimuksen kultamaaksi. Jo nyt ulkomailla noteerataan Suomen tarjoama ylivertainen yhdistelmä: kansalaisten erityinen geeniperimä, genomiosaaminen ja pitkältä ajalta kerätyt bionäytteet.

– Suomesta voi muodostua tämän alan johtava infrastruktuuri. Voimme nostaa Suomen merkittävän yhteistyökumppanin asemaan. Innovaatioiden ekosysteemi on tänne jo kehittynyt. Esimerkiksi biolääketieteen analyysi- ja it-työkaluja tarjoavia uusia yrityksiä on alkanut syntyä. Ne tuovat kokonaisuuteen entistä suurempaa lisäarvoa, koska niissä on korkean osaamisen työpaikkoja. Ja jos vielä pidemmälle visioidaan: onko tämä biolääketieteen ekosysteemi sellainen paketti, josta voitaisiin tehdä vientituote, Kimmo Pitkänen kysyy.

 

Lähde:

Haastattelu: Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen

MSD on johtava kansainvälinen lääkeyritys, joka tekee Suomessa lääkekehitystä ja monipuolista yhteistyötä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Lue lisää työstämme paremman elämän puolesta osoitteessa www.msd.fi 

CORP-1192767-0009 12/2016

NOPEAMMIN, OSUVAMMIN, VAIKUTTAVAMMIN

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tulevaisuudessa tehdään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille.

Yksilöllisen lääkehoidon perusajatuksena on hyödyntää genomitietoa ja biopankkeja niin, että lääkehoito voidaan kohdentaa niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lääkkeitä myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi: tavoitteena voi olla esimerkiksi suomalaisille potilaille parhaiten vaikuttavien molekyylien löytäminen.

On mahdollista, että jo aivan lähitulevaisuudessa saavutetaan läpimurtoja kaikkien vakavimpien ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia aiheuttavien sairauksien hoidossa.

Lue lisää yksilöllisen lääkehoidon uusista mahdollisuuksista täältä: www.msd.fi

08/2016 CORP-1192767-0004

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Suomesta täsmälääketieteen huippumaa?

Suomella on kaikki edellytykset tulla yksilöllisen lääketieteen huippumaaksi. Meillä on valmiiksi maailman parasta genomi- ja it-osaamista. Myös biopankkimme ovat huippuluokkaa. Jotta Suomesta tulisi täsmälääketieteen edelläkävijä, seuraavien asioiden pitää kuitenkin vielä tapahtua:

  • 19.12.2016 11:53

Kohti kansallista biopankkia

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

  • 13.12.2016 14:13

Terveysdata nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä

Suomalaisten potilastiedot ovat hoitotilanteissa jo kattavasti hoitohenkilökunnan käytössä. Suuremman mittaluokan hyötyjä terveysdatasta aletaan saada siinä vaiheessa kun niiden avulla löydetään nopeammin uusia hoitoja.

  • 13.12.2016 14:00

Lääketeollisuuden uusi logiikka: nopeammin, osuvammin, vaikuttavammin

Lääkeyritykset ovat haastavassa tilanteessa: lääkekehitys on yhä vaativampaa ja kalliimpaa, uusia lääkkeitä löytyy harvemmin, mutta vakavat sairaudet eivät ole maailmasta hävinneet. Nyt perinteisen lääkekehitysmallin rinnalle on kuitenkin tulossa uusi kevyempi tapa kehittää lääkehoitoja: yksilöllinen lääketiede avaa ohituskaistan, jolla nopeutetaan kalleinta ja aikaavievintä kehitysvaihetta, faasi 3 -tutkimuksia, ja hoito räätälöidään potilaan genotyypin mukaan.

  • 10.10.2016 11:01

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39