Kaupallinen yhteistyö

Elämäntavat ratkaisevat yhä diabeteksen ehkäisyssä

  • 18.11.2016 09:29

MSD

Diabetes on suomalainen kansantauti, jonka ennaltaehkäisy ja hoitaminen ovat suuria haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Lääkärin kannalta diabetes on vaikea sairaus, jossa ratkaisevaa on potilaan motivoiminen hoitamaan itseään.

Suomessa on noin 300 000 2-tyypin diabeetikkoa ja 50 000 1-tyypin diabeetikkoa. Arvioiden mukaan tietämättään diabetesta sairastavia on noin 150 000. Lisäksi on saman verran henkilöitä, joilla on diabeteksen esiaste ja suuri riski sairauden kehittymiseen.

Tällä hetkellä tunnetaan jo yli 100 geenivarianttia, jotka voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle. Geenien toiminta muuttuu elintapojen vaikutuksesta niin, että lopulta sairastutaan diabetekseen. Tietyt geenien muodot ovat alttiimpia elintapojen vaikutuksille, joten henkilöt joilla on altistavia geenivariantteja, sairastuvat muita helpommin.

Gee­neihin liit­tyvä ris­ki nä­kyy vasta väestö­ta­solla eikä geeni­tiedon avulla voi­da toistai­seksi en­nustaa luotet­ta­vasti yk­silön ris­kiä sai­rastua tyy­pin 2 diabe­tekseen. Jos yksi­löllä on pal­jon diabe­tekseen liit­tyviä geeni­muu­toksia, ris­ki sai­rastua diabe­tekseen on kui­tenkin suuren­tunut.

Kakkostyypin diabeteksen suurin riski on ylipaino

Ylilääkäri Jorma Strand johtaa Oulun Terveystalossa diabetespoliklinikkaa ja diabetespotilaiden lääkeainetutkimusta tekevää tutkimusryhmää.

Strandin mukaan diabeteksen hoito perustuu yhä ennen muuta riskiryhmien sairastumisen ennaltaehkäisyyn sekä sairastuneilla hoitotasapainon löytämiseen. Riskiryhmät seulotaan perinteisillä keinoilla. Aikuisten kakkostyypin diabeteksen suurin riski on ylipaino.

– Kliinisessä hoitotyössä geenitestejä ei vielä käytetä. Geenitestejä hyödynnetään lähinnä tutkimuskäytössä tai silloin, jos diabetespotilaan tilanne poikkeaa kovasti tavanomaisesta.

Strand kertoo, että Tanskassa raskausdiabetesta sairastaville naisille tehdään geenitestejä, joissa tutkitaan äidin ja lapsen myöhempää sairastumisriskiä.

– Raskausdiabetesta sairastavien lisäksi geenitietoa voidaan hyödyntää myös niiden henkilöiden kohdalla, joilla on suvussa erityisen suuri alttius diabetekseen.

Hoito muuttuu yhä yksilöllisemmäksi

Diabeteslääkäri kohtaa eri potilasryhmissä erilaisia haasteita. Ykköstyypin diabetekseen sairastuvalle nuorelle sydänsairaudet tuntuvat kaukaiselta uhkakuvalta ja tämä vaikuttaa hoitomotivaatioon. Vanhuksille ongelmia aiheuttaa usein sokeritasapaino: insuliinin liian alas laskema verensokeri aiheuttaa sekavuutta ja rytmihäiriöitä. Masentuneita ja muita mielenterveysongelmaisia diabetespotilaita on vaikea saada sitoutumaan kuormittavaan ja tarkkuutta vaativaan seurantaan ja lääkehoitoon.

– Diabeteksen lääkehoito ja seurantavälineet ovat ottaneet viimeisen 5-10 vuoden aikana huomattavia edistysaskeleita. Markkinoille on tullut esimerkiksi lääkkeitä, jotka pitävät potilaan verensokerin sopivalla tasolla eivätkä päästä sitä liian alas. Samat lääkkeet myös alentavat potilaan painoa sekä sydänkohtauksen mahdollisuutta, Strand sanoo.

Silti nämäkään lääkkeet eivät sovellu kaikille.

– Diabeteshoidon perusperiaatteet ovat pysyneet samoina: sokeritasapainon lisäksi on huolehdittava elämäntavoista, painonhallinnasta ja ravinnosta. Diabeteksen hoito on kuitenkin muuttumassa yhä erikoistuneemmaksi lääketieteen alueeksi, samaan tapaan kuin moni muukin erikoisala. Hoidon yksilöllisyys vaatii eri hoitojen käyttöä ja tarvittaessa kirurgiaa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi, Strand jatkaa.

Diabeteslääkärin mielestä nykytilanne on potilaan kannalta valoisa, sillä paljon lupaavia diabeteshoitoja on syntynyt ja syntymässä. Esimerkiksi ilman pistämistä, potilaan iholta verensokerin mittaava sensori on ykköstyypin diabeetikoiden elämänlaadun kannalta valtava edistysaskel.

Valtakunnallinen diabetes-rekisteri Ruotsin malliin?

Diabeteslääkärin mielestä Suomessa kannattaisi ottaa esimerkkiä Ruotsista, jonne on perustettu valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä, diabetesrekisteri.

Jorma Strandin mukaan hoitoja kannattaisi kehittää mahdollisimman paljon olemassa olevaa tietoa hyödyntäen. Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään lääkettä, joka parantaisi diabeteksen tai estäisi oleellisesti taudinkulkua. Milloin tällainen lääke löytyy?

– Vuosien saatossa uusista diabeteshoidoista on innostuttu paljon, usein liikaakin. Hyviä lääkeaihioita on nytkin paljon. Uskon kuitenkin, että todellisen läpimurtolääkkeen löytämiseen menee vielä useita vuosia.

 

Artikkelia varten haastateltiin ylilääkäri Jorma Strandia

 

Lähteet:

Haastattelu: Ylilääkäri Jorma Strand, Terveystalo Oulu, diabetes-tutkimusyksikkö

https://www.thl.fi/fi/-/lihaksen-geenianalyysi-paljasti-uusia-mekanismeja-tyypin-2-diabeteksesta

http://www.nature.com/nature/journal/v536/n7614/full/nature18642.html

 

MSD on johtava kansainvälinen lääkeyritys, joka tekee Suomessa lääkekehitystä ja monipuolista yhteistyötä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Lue lisää työstämme paremman elämän puolesta osoitteessa www.msd.fi

10/2016 CORP-1192767-0008

NOPEAMMIN, OSUVAMMIN, VAIKUTTAVAMMIN

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tulevaisuudessa tehdään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille.

Yksilöllisen lääkehoidon perusajatuksena on hyödyntää genomitietoa ja biopankkeja niin, että lääkehoito voidaan kohdentaa niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lääkkeitä myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi: tavoitteena voi olla esimerkiksi suomalaisille potilaille parhaiten vaikuttavien molekyylien löytäminen.

On mahdollista, että jo aivan lähitulevaisuudessa saavutetaan läpimurtoja kaikkien vakavimpien ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia aiheuttavien sairauksien hoidossa.

Lue lisää yksilöllisen lääkehoidon uusista mahdollisuuksista täältä: www.msd.fi

08/2016 CORP-1192767-0004

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Suomesta täsmälääketieteen huippumaa?

Suomella on kaikki edellytykset tulla yksilöllisen lääketieteen huippumaaksi. Meillä on valmiiksi maailman parasta genomi- ja it-osaamista. Myös biopankkimme ovat huippuluokkaa. Jotta Suomesta tulisi täsmälääketieteen edelläkävijä, seuraavien asioiden pitää kuitenkin vielä tapahtua:

  • 19.12.2016 11:53

Kohti kansallista biopankkia

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

  • 13.12.2016 14:13

Terveysdata nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä

Suomalaisten potilastiedot ovat hoitotilanteissa jo kattavasti hoitohenkilökunnan käytössä. Suuremman mittaluokan hyötyjä terveysdatasta aletaan saada siinä vaiheessa kun niiden avulla löydetään nopeammin uusia hoitoja.

  • 13.12.2016 14:00

Lääketeollisuuden uusi logiikka: nopeammin, osuvammin, vaikuttavammin

Lääkeyritykset ovat haastavassa tilanteessa: lääkekehitys on yhä vaativampaa ja kalliimpaa, uusia lääkkeitä löytyy harvemmin, mutta vakavat sairaudet eivät ole maailmasta hävinneet. Nyt perinteisen lääkekehitysmallin rinnalle on kuitenkin tulossa uusi kevyempi tapa kehittää lääkehoitoja: yksilöllinen lääketiede avaa ohituskaistan, jolla nopeutetaan kalleinta ja aikaavievintä kehitysvaihetta, faasi 3 -tutkimuksia, ja hoito räätälöidään potilaan genotyypin mukaan.

  • 10.10.2016 11:01

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39