Kaupallinen yhteistyö

Aarno Palotie: Pohja tulevaisuuden terveydenhuollolle rakentuu geenitiedon päälle

  • 14.10.2016 09:35

MSD

Eturivin geenitutkijoihin kuuluva Aarno Palotie haluaa riisua mystiikan geenitiedon ympäriltä. Palotien mukaan geenitieto ei ole uusi Nokia vaan se on pohjan rakentamista tulevaisuuden terveydenhuollolle.

 

Suomalaisten perimä on selvitetty. Mitä se mahdollistaa?

Yksi klassinen vertaus on Englannin rautatieverkko. Kun se tuli, ei osattu nähdä mitä kaikkea se tuo tullessaan. Tässä on vähän samasta asiasta kyse. Lääketiede on suuntautumassa vaiheeseen, jossa genomitieto on yksi käytettävissä olevista tiedoista. Sitä käytetään paitsi potilaan kliinisessä hoitamisessa, myös uusien hoitomuotojen kehittämisessä, sairauksien taustojen ymmärtämisessä ja kansallisten terveydenhuollon päätösten tekemisessä. Genomitieto tulee vaikuttamaan kaikkeen. Kun kysytään onko tämä uusi Nokia niin todetaan heti, että ei – tämä ei ole uusi Nokia. Sen voi unohtaa. Tämä on infrastruktuurin rakentamista, joka on välttämätöntä tulevaisuuden terveydenhuollolle. Moderni terveydenhuolto tulee käyttämään genomitietoa, koska väestörakenteemme on erityinen. Genomitietoa ei voi tuoda muualta vaan meidän on käytettävä omaa tietoa.

 

Mikä on genomitutkimuksen ja yksilöllisen lääkekehityksen yhteys?

Otan kaksi esimerkkiä.  Jos ajatellaan lääkekehityksen prosessia niin ensinnäkin se on hirvittävän kallista. On yhä kalliimpaa tuottaa uusia lääkkeitä ja niitä tulee yhä vähemmän. Miten tätä kehitysputkea saisi nopeutettua? On ainakin kaksi kohtaa, joissa genomitieto auttaa. Lääkeaihioita on paljon, mutta miten valita mahdollisimman onnistuva aihio jatkoon? Genetiikkaa voidaan käyttää alussa karsimaan pois aihioita, joista on odotettavissa isoja sivuvaikutuksia tai muita ongelmia ja toisaalta voidaan valita ne, joissa on kehityspotentiaalia. Genomitiedosta on hyötyä myös lääkekehityksen loppupäässä: valitaan oikeat ja parhaat potilaat, joihin genetiikan perusteella hoito tehoaa parhaiten ja karsitaan ne, joilla sivuvaikutukset ovat suuret.

 

Minkälaisia edistysaskeleita yksilöllisessä lääkekehityksessä on otettu viime aikoina? Miksi geenitutkimukseen perustuva lääkekehitys on mahdollista vasta nyt?

Lääketieteessä uudet löydökset liittyvät hyvin usein teknologian kehitykseen. Niin se on tässäkin. Genomitiedon tuottaminen on tullut yhä halvemmaksi ja se on tullut mahdolliseksi suurista väestöotoksista. Tämä on keskeisin ajuri. Samanaikaisesti big data -analyysimenetelmät ovat kehittyneet kaikilla aloilla, ei vain lääketieteessä.

 

Mitä ovat sairaudet, joissa genomitutkimuksesta nyt alkuvaiheessa on eniten hyötyä?

Kaikissa sairauksissa jonkun verran ja monissa sairauksissa siten, että emme sitä vielä ymmärrä. Nopeimmin genomitiedosta on hyötyä harvinaisten perinnöllisten sairauksien sekä syöpäsairauksien diagnostiikassa. Syövät ovat perimähäiriösairauksia: perimään tulee vaurioita, jotka johtavat syöpään. Se miten tuumorista kehittyy tietynlainen, on hyvin monimutkainen prosessi. Yksi menetelmä on ymmärtää mitä geenivaurioita on tapahtunut. Osa geenitiedosta helpottaa lääkehoidon valintaa ja osa lääkehoidon seurantaa. Syövät ovat niin vakavia sairauksia, että onkologit voivat lähteä matalammalla kynnyksellä yksilöllisiin hoitoihin. 

 

Onko odotettavissa, että yksilöllisten lääkehoitojen korkeat hinnat laskevat jossain vaiheessa teknologian halpenemisen ansiosta?

Genomitiedon kautta voidaan oppia käyttämään olemassa olevia lääkkeitä paremmin ja tehokkaammin uusiin indikaatioihin. Pitkällä tähtäimellä genomiteknologia saattaa olla yksi ratkaisu siihen, että uusien lääkkeiden kehittäminen on niin kallista. Prosessia olisi hyvä muuttaa tehokkaammaksi ja genomitutkimus voi olla siihen yksi työkalu.

 

Visioidaan vähän. Mikä tulee olemaan mahdollista genomitietoon perustuvassa lääketieteessä?

Jos ajatellaan jo olemassa olevia esimerkkejä niin veren rasva-arvoja laskeva PCSK9 on kehitetty geenitiedon perusteella. Ensin löydettiin ihmisiä, joilla tietty geeninluenta oli suljettu pois: kun sekä isältä että äidiltä peritty geeni oli poistettu käytöstä, heillä oli suoja sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Heräsi ajatus, että jos tuon geenin toiminta sammutetaan, sen pitäisi olla aika turvallista. Tätä kautta lähdettiin kehittämään PCSK9 -lääkettä. Suomen väestörakenne on sellainen, että poistogeenisten, suojaavien geenien tunnistaminen on helpompaa täällä kuin muualla. Tällaisten suojaavien geenien tunnistaminen on hyvä lähtökohta lääkekehitykselle.

 

Onko jokaiseen sairauteen olemassa suojaava geeni?

Sitä emme tiedä. Mutta tiedämme, että jokaisella ihmisellä on geenejä, jotka on poistettu käytöstä. Näitä tietyltä taudilta suojaavia poistogeenejä on löydetty ainakin Alzheimerin tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.

 

Muuttuuko koko lääkekehitys jossain vaiheessa niin, että ensin katsotaan geenien perusteella mihin sairauksiin kannattaa keskittyä ja vasta sitten aletaan kehittää lääkettä?

Vaikea sanoa. Usein kun keksitään uusi keino kehittää lääkkeitä, alussa on hirveä hype ja vasta myöhemmin löydetään muoto, jossa uudesta keinosta on eniten hyötyä.

 

Häviääkö perinteinen lääkekehitys kokonaan?

Sitä en usko. Luulen, että lääkekehitysputkeen tulee uusia menetelmiä – kuten geenitutkimus. Se herättää tällä hetkellä paljon toivoa ja siksi siitä keskustellaan niin paljon.

Genomitutkimus liittyy tällä hetkellä toisaalta lääkekehityksen alkuvaiheeseen, jossa valitaan potentiaalisia lääkeaihioita ja priorisoidaan niitä sekä loppuvaiheeseen, jossa katsotaan kenelle lääke sopii parhaiten.

 

Suomessa tehdään hyvin vähän alkuvaiheen lääketutkimusta. Lisääkö geenitutkimus mahdollisuuksiamme saada Suomeen enemmän faasi I:n tutkimuksia?

Meillä on siihen hyvät lähtökohdat: kansalliset terveysrekisterit ja jo kertyneitä biopankkeja. Biopankit ovat kuitenkin aivan liian pieniä ja liian hajallaan. Tarvitsisimme noin puolen miljoonan ihmisen genomivarannon, joka olisi yhdistetty rekisteritietoon. Nyt meillä on vain 70 000 ihmisen genomitiedot. Myös lainsäädännössä on ongelmia. Meillä on kuitenkin joukko fantastisen visionäärisiä virkamiehiä STM:ssä ja TEM:ssä, jotka ovat oivaltaneet sen, että terveydenhuoltoon liittyvät vuosikymmenten investoinnit. STM ja OKM valmistelevat lakimuutosta, jonka nimi on rekisteritiedon toisiokäyttö. Sen tavoitteena on saada rekisterit puhumaan keskenään ja nopeuttamaan prosessia. Yksilön tietosuoja täytyy tietenkin muistaa, mutta biopankkien ei tarvitsisi olla niin hermeettisiä kassakaappeja, että niitä ei voi ikinä avata. Silloin ne jäävät vain suureksi lupaukseksi eikä niille tule koskaan käyttöä. Biopankkinäytteet on kerätty pääsääntöisesti hallinnollisiin tarkoituksiin, mutta niitä voisi hyödyntää paitsi lääkekehitykseen, myös monien muiden asioiden kuten yhteiskunnan toimintojen ymmärtämiseen. Äärettömän tärkeää on se, että terveydenhoidossa saadaan biopankkinäytteiden ottamiseen ns. oletettu suostumus. Kun henkilö tulee julkiseen terveydenhuoltoon, voi hän kieltäytyä näytteen antamisesta, mutta oletus on, että hän suostuu siihen. Vähän samaan tapaan kuin opetuspotilailla. Suurin osa näytteenoton kustannuksesta menee nykyisin suostumusten keräämiseen. Dokumentti on muun muassa niin monimutkaisesti muotoiltu, että korkeastikaan koulutettu henkilö ei sitä ymmärrä.

 

Genomistrategia ja genomikeskus – ovatko ne edistysaskelia yksilöllisen lääkekehityksen näkökulmasta?

Sekä biopankit että genomikeskus ajavat siihen suuntaan, että meillä olisi osaamista, kykyä ja paikka, jossa genomidataa voi hallinnoida. Se vaatii isoa tietokonekapasiteettia sekä osaamista datan louhimisesta, puhdistamisesta ja muusta käsittelystä. Genomikeskus on lupia myöntävä viranomainen, mutta se ei voi olla pelkästään sitä, koska muuten sinne ei kerry riittävästi osaamista. Sitä voi verrata THL:ään, joka on paitsi viranomainen, joka valvoo esimerkiksi rokotteita, mutta siellä tehdään myös erilaisia terveydenhuollon suunnitelmia. Genomikeskuksen täytyy kytkeytyä biopankkeihin, koska ne tuottavat tarvittavat näytteet. Genomikeskus on myös sopimuspartneri ulkomaisille yrityksille, tutkijoille ja instituuteille. Suomi on niin pieni toimija, että tällaisella erikoisalalla osaaminen keskittyy väkisinkin yhteen paikkaan eli käytännössä pk-seudulle. Useimmille ulkomaalaisille on jo riittävän vaikeaa ymmärtää mikä on Suomi, saati sitten että aletaan puhua Oulusta, Turusta tai Tampereesta. Genomikeskus on tulossa budjettikirjaan elokuussa eli sille on rahoitusta ja sen toiminta käynnistyy ensi vuodesta lähtien.

 

Millaista genomiosaamista Suomessa tarvitaan? Onko genomitietoon liittyvässä osaamisessamme vielä aukkoja?

Lääketutkimuksen huippumaahan Ruotsiin verrattuna meillä on aikamoinen matka kurottavana. Siellä on pitkät perinteet ja isoja alan yrityksiä. Genomitietoon meillä on vahvat perinteet ja vahva koulukunta. Pääsääntöisesti genomiosaaminen on pk-seudulle keskittynyttä. Olemme myös erittäin hyvin verkottuneita maailmalle. Mutta ollaksemme kilpailukykyisiä meillä pitää olla jotain uniikkia ja houkuttelevaa kansainvälisille partnereille. Pelkkä into ja halu eivät riitä. Oman kokemukseni mukaan meillä ainutlaatuista on kansallinen terveystieto, joka on kerätty jokaisesta kansalaisesta. Ulkomaiset toimijat tulevat Suomeen ennen muuta rekisteritietojen ja väestörakenteemme – olemme Euroopan suurin geneettinen isolaatio – perässä. Ne ovat kaksi vahvuuttamme.

 

Kilpailemmeko lääketutkimuksista muiden Pohjoismaiden kanssa?

Kyllä kilpailemme, mutta myös esimerkiksi Englannin ja USA:n kanssa. Käyn lääketehtaiden kanssa paljon neuvotteluita. Mahdollisuuksien ikkuna on auki nyt. Kukaan ei jää odottamaan meitä, sillä lääketehtailla on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin Suomi.

 

Ruotsissa on vahva lääketeollisuus. Tanska on houkuttelut faasi I:n tutkimuksia. Onko kyse suomalaisten huonommista myyntitaidoista kun emme ole onnistuneet yhtä hyvin?

Uskon, että suurempi ongelma on rahan puute. Tanskassa on vahvat lääketehtaat, joilla on isot tutkimussäätiöt, joilla on mahdollisuus panostaa tutkimukseen. Lisäksi Tanska on ollut edelläkävijä elektronisen terveystiedon keräämisessä. Tanskassa on myös kerätty synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan seulomisen vuoksi kaikilta vastasyntyneiltä napaverinäytteitä, jotka joku ymmärsi 1980-luvulla pakastaa. Siellä on kerätty kahden miljoonan tanskalaisen näytteet. Tämä on yksi syy. Myös Ruotsissa rahoitus on ollut pitkään aivan toisella tasolla ja siellä on lääketeollisuudessa pitkät perinteet public-private -tyyppisessä yhteistyössä. Ruotsi ja Tanska kilpailevat paljon keskenään samoista lääketutkimuksista.

 

Missä ollaan pisimmällä genomitutkimuksessa?

Ilman muuta Yhdysvalloissa, Bostonissa. Se on tämän alan Piilaakso. Kolmen kilometrin säteellä ovat kaikki toimijat: Harvardin sairaala, MIT, suurten lääketehtaiden tutkimuskeskukset ja niin edelleen. Nämä kaikki ovat minulla kävelymatkan päässä Broad Institutesta. Sinne on rekrytoitu parhaita aivoja ja tehty isoja investointeja. Heitä vastaan ei voi kilpailla vaan heidän kanssaan pitää partneroitua. Meidän pitää pienenä maana löytää se niche-alue, jossa olemme vahvoja. Emme voi muuttua Kiinaksi täällä. Meidän niche-alueemme lähtee osaamisesta, jolla pitää olla perinteet. Vuosikymmenien aikana kerättyjä terveystietoja on erittäin harvassa maassa, lähinnä Pohjoismaissa, Englannissa ja Hollannissa.

 

Liittyykö genomitiedon käyttöön uhkakuvia?

Pääsääntöisesti genomitiedon käyttöön liittyvät uhkakuvat ovat höpöhöpö-juttuja. Että valitaan tietyn hiusvärin saava lapsi tai jotain muuta älytöntä. On kuitenkin tilanteita, joissa geenitieto voi aiheuttaa suurta henkilökohtaista tuskaa. Esimerkiksi Huntingtonin taudille tai muulle vakavalle, myöhään ilmenevälle taudille altistavan geenin löytyminen ja sen kommunikointi potilaalle väärin voi aiheuttaa shokin.

 

Muuttuuko terveydenhoito siihen suuntaan, että ihmisille kerrotaan heidän geneettiset heikkoutensa ja toivotaan että he muuttavat elintapojaan tiettyyn suuntaan?

Nyt on vahva trendi, että kaikki tieto pitäisi palautua tutkittavalle. Se on sinänsä kaunis ajatus ja peruspsykologiaa. Minulla pitäisi olla oikeus omaan tietooni. Näinhän se onkin. Käytännön ongelmia kuitenkin on: tiedon takaisinantaminen ei ole mikään hokkuspokkus-temppu. Että tässä on muistitikku, luepa sieltä – vaan se vaatii tulkintaa. Nämä eivät ole yksinkertaisia kysymyksiä. Jos tieto annetaan takaisin, siihen pitää löytää mekanismi. Terveyden ylläpitoon tarvittavien genomitietojen takaisinantaminen on järkevää. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa on hyvä tietää, että elintapoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Mehän tunnistamme riskiryhmiä muilla tavoilla jo nyt; tämä on vain yksi tapa siihen lisää. Geenitietoa ei pidä mystifioida.

 

Entä liittyykö yksilölliseen lääkekehitykseen uhkakuvia? Onko se täysin ongelmatonta?

Kysymyksiä herättää ainakin hinnoittelumenettely. Miten hinnoittelu tehdään kun lääke tehoaa vain osaan porukasta? Tämä on isompi ongelma kuin se, että lääke tehoaa yhteen paremmin kuin toiseen. Niinhän se on reaalimaailmassakin. Nyt on vain työkalu, joka auttaa tunnistamaan etukäteen kenelle lääkettä kannattaa antaa.

 

Miten täsmälääkkeet vaikuttavat hoitavan lääkärin työhön?

Tuo on tosi iso kysymys. Millä tavalla saamme nykyiset ja tulevat lääkärit koulutetuksi tähän ajatusmaailmaan? Se on erittäin hidas prosessi. Helsingin yliopistossa on jo aloitettu valinnaisia henkilökohtaisen lääketieteen ja genomitiedon kursseja ja opiskelijat ovat olleet kovasti innostuneita. Lääkärin työ ei kuitenkaan ole 10 vuoden päästä olennaisesti erilaista kuin nyt. Keskusteluissa asetetaan usein vastakkain näyttöön perustuva ja henkilöity lääketiede. Näyttö on molemmissa erilaista. Henkilöidyssä lääketieteessä ei enää hoideta keskiarvoja vaan tietomatriisista otetaan tietoja ja algoritmit laskevat taustan sille miksi kullekin potilaalle annetaan kulloinenkin hoito.

 

Hoitoprosessi ei siis käänny niin päin, että potilaalta otetaan aina ensin geeninäyte, jonka jälkeen hänelle kerrotaan hänen sairastumisalttiutensa?

Joissakin tapauksissa näin voi tapahtua. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat vuosikymmeniä kehittyviä, ensin riskitiloja ja sitten sairauksia, jotka ovat tavallisia väestössä. Kun minun ikäiseni mies menee lääkärille katsomaan lipidiarvoja niin tiedot laitetaan aina ns. Finrisk-laskuriin. Genomitieto voisi olla yksi lisäkomponentti Finrisk-laskurissa. Ei tässä sen kummallisemmasta asiasta ole kysymys. Tärkeää lääkärin vastaanottotyössä on se, että siinä on hyvin vähän aikaa ja mahdollisimman lyhyessä ajassa pitää tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä. Prosessi ei siis voi olla monimutkainen vaan kliinikon päätöksenteon tukena käyttämien työkalujen pitää olla sujuvia.

 

Miten genomitutkimus vaikuttaa potilaan elämään?

Riippuu aivan sairaudesta. Esimerkiksi eri syöpätaudeissa hoito vaihtelee jo nyt geenitiedon mukaan. Niin sanotut HER-positiiviset rintasyövät, joissa syöpäkasvaimessa on tietynlainen geenimuutos, hoidetaan eri tavalla kuin jotkut muut syövät. Myös esimerkiksi paksusuolen tulehduksellisiin sairauksiin valitaan erilaisia hoitoja sen mukaan mikä alla oleva genomitausta on. Toisin sanoen hoidot voidaan räätälöidä genomitiedon perusteella. Lisäksi voidaan välttää tiettyjä lääkeaineita, joilla on isoja sivuvaikutuksia. Genomitutkimus tulee olemaan osa tulevaa terveydenhuoltoa ja tulevaa hoitoa ja se auttaa hyödyntämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin.

 

Islannissa on kerätty genomitiedot isolta osalta kansalaisia. Onko siihen sisältynyt riskejä ja miten geenitietoja on hyödynnetty?

Totta, Islannissa on kerätty ison joukon geenitiedot. He ovat olleet tässä uudisraivaajia. Silloin kun tämä tapahtui – 20 vuotta sitten –  eettinen maailma oli aivan kauhuissaan, että tällaista tehdään. Mitä kauheaa on sen jälkeen tapahtunut? Islantilaisten genomitiedot sisällään pitänyt firma teki pari konkurssia ja myytiin sen jälkeen 415 miljoonalla dollarilla biolääkkeitä valmistavalle Amgenille. Pienessä maassa geenipankki rakennettiin hyvin erilaisella tavalla kuin muissa Pohjoismaissa: yksi ainoa firma omistaa tiedot. Kerättyjen geenitietojen pohjalta on tehty hyvää tiedettä ja opittu paljon uutta genetiikasta. Tällä hetkellä Amgen käyttää tietoa lääkeaihioiden seulomiseen.

 

Voidaanko Suomessa tehdä sama? Kerättäisiin kaikkien suomalaisten geenitiedot. Olisiko se järkevää ja millaista hyötyä siitä olisi?

Se on järkevää ja realistista – kunhan sitä ei tee yksi firma. Varannon pitää olla kansallinen ja sen pitää olla hoidettu toiminnallisesti fiksulla tavalla. Kansallinen biopankki ja genomikeskus voisi olla lähellä islantilaisten mallia, mutta kansallisesti toteutettuna.

 

Veronmaksajan näkövinkkelistä, onko terveydenhuollon miljardiluokan säästötarpeilla ja yksilöllisellä lääkekehityksellä jotain tekemistä keskenään?

Tulevaisuuden terveydenhuoltoa rakennettaessa pitäisi käyttää olemassa olevia terveydenhuollon resursseja mahdollisimman fiksusti. Geenitieto on yksi näistä työkaluista, paitsi potilaan kannalta myös kansanterveydellisten kysymysten ratkaisemisessa ja päätöksenteossa. Käytännössä se tapahtuu niin, että annetaan nopeammin ja suoraan oikeita hoitoja, vältetään väärien hoitojen antamista, pystytään antamaan tehokkaammin ennaltaehkäisyä – joka on aina halvempaa kuin hoitaminen. Ennaltaehkäisy on hyvin vaikeaa ja geenitieto on yksi lisätyökalu tunnistamaan niitä väestöryhmiä, joihin pitää panostaa entistä enemmän.

 

Millaisia skenaarioita geenitiedon aiheuttamasta hyödystä on esitetty?

On arvioitu, että ihmisen genomiprojekti on tähän mennessä tuottanut yhdelle investoidulle dollarille 600 dollaria takaisin. Geenitiedosta on jo saatu moninkertainen taloudellinen hyöty: esimerkiksi taloudellista aktiviteettia uusien tuotteiden muodossa.

Lähde:

Haastattelu: Professori Aarno Palotie, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ja Broad instituutti, Boston.

 

MSD on johtava kansainvälinen lääkeyritys, joka tekee Suomessa lääkekehitystä ja monipuolista yhteistyötä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Lue lisää työstämme paremman elämän puolesta osoitteessa www.msd.fi

09/2016 CORP-1192767-0007

NOPEAMMIN, OSUVAMMIN, VAIKUTTAVAMMIN

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tulevaisuudessa tehdään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille.

Yksilöllisen lääkehoidon perusajatuksena on hyödyntää genomitietoa ja biopankkeja niin, että lääkehoito voidaan kohdentaa niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lääkkeitä myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi: tavoitteena voi olla esimerkiksi suomalaisille potilaille parhaiten vaikuttavien molekyylien löytäminen.

On mahdollista, että jo aivan lähitulevaisuudessa saavutetaan läpimurtoja kaikkien vakavimpien ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia aiheuttavien sairauksien hoidossa.

Lue lisää yksilöllisen lääkehoidon uusista mahdollisuuksista täältä: www.msd.fi

08/2016 CORP-1192767-0004

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Suomesta täsmälääketieteen huippumaa?

Suomella on kaikki edellytykset tulla yksilöllisen lääketieteen huippumaaksi. Meillä on valmiiksi maailman parasta genomi- ja it-osaamista. Myös biopankkimme ovat huippuluokkaa. Jotta Suomesta tulisi täsmälääketieteen edelläkävijä, seuraavien asioiden pitää kuitenkin vielä tapahtua:

  • 19.12.2016 11:53

Kohti kansallista biopankkia

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

  • 13.12.2016 14:13

Terveysdata nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä

Suomalaisten potilastiedot ovat hoitotilanteissa jo kattavasti hoitohenkilökunnan käytössä. Suuremman mittaluokan hyötyjä terveysdatasta aletaan saada siinä vaiheessa kun niiden avulla löydetään nopeammin uusia hoitoja.

  • 13.12.2016 14:00

Lääketeollisuuden uusi logiikka: nopeammin, osuvammin, vaikuttavammin

Lääkeyritykset ovat haastavassa tilanteessa: lääkekehitys on yhä vaativampaa ja kalliimpaa, uusia lääkkeitä löytyy harvemmin, mutta vakavat sairaudet eivät ole maailmasta hävinneet. Nyt perinteisen lääkekehitysmallin rinnalle on kuitenkin tulossa uusi kevyempi tapa kehittää lääkehoitoja: yksilöllinen lääketiede avaa ohituskaistan, jolla nopeutetaan kalleinta ja aikaavievintä kehitysvaihetta, faasi 3 -tutkimuksia, ja hoito räätälöidään potilaan genotyypin mukaan.

  • 10.10.2016 11:01

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39