KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TEKES

Innovatiiviset julkiset hankinnat – unohdettu voimavara sote- ja maakuntauudistuksessa

  • 14.3. 09:44

Markku Heimbürger ja Suvituulia Taponen

 

 

Meneillään olevaan Suomen historian merkittävimpään julkisen sektorin uudistukseen, sote- ja maakuntauudistukseen, liittyen on käyty paljon keskusteluja siitä, miten ratkaisut tulisi toteuttaa. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on kustannustehokkuuden lisääminen. Julkisesta keskustelusta on puuttunut täysin pohdinta, miten uudistuksen yhteydessä samalla vauhditettaisiin terveysteknologioiden kehittymistä ja lisättäisiin jo nyt Suomen suurimman huipputeknologian vientialan (1,92 Mrd € vuonna 2016, vuosittainen kasvu 5-10%) merkitystä kansantaloudellemme.

Vaikka kasvu on merkittävää, Sitran analyysin perusteella terveysteknologian vienti on tällä hetkellä vain muutaman tukijalan varassa. Lisäksi useimmat suurimmista viejistä ovat käytännössä kansainvälisten konsernien tytäryhtiöitä. Suomessa on noin 300 hyvinvointi- ja terveysalan kasvuyritystä, mutta yritysten haasteena on, etteivät ne kykene luomaan yhdessä riittävän kokonaisvaltaista teknologiaa hyödyntävää palvelutarjoamaa kansainvälisten jatkuvasti kasvavien markkinoiden valtaamiseksi.

Oleellista olisi keskittyä luomaan Suomeen maailman paras terveysteknologian ja -palveluiden innovaatioympäristö, jossa teknologiaa hyödyntävät kokonaisratkaisut voivat muotoutua ja hioutua huippuunsa. Näin saamme kustannussäästöjä ja samalla parhaan mahdollisen ennakoivan yksilökeskeisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän. Tämä houkuttelisi myös lisää kansainvälisten huipputoimijoiden t&k-investointeja Suomeen GE Healthcaren ja IBM:n perässä.

Ylivoimaisesti suurin miljardiluokan vuosittainen volyymi maailmanluokan innovaatioympäristön mahdollistamiseksi piilee julkisissa palvelu- ja teknologiahankinnoissa, joille sote- ja maakuntauudistuksessa luodaan puitteet. Hankinnoilla on siis suurempi merkitys uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa, kuin julkisessa keskustelussa on ymmärretty. Palveluinnovaatioille, palvelun vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle, parhaat edellytykset saadaan, kun yhdistetään monipuolista osaamista yli organisaatioiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajojen.

Fiksulla kysynnällä tehdään mahdolliseksi kokonaisvaltaisen tarpeisiin vastaavan uuden tarjoaman kehittyminen. Oleellista on, ettei tyydytä hankkimaan markkinoilla tarjolla olevia valmiita ratkaisuja, vaan riittävän ajoissa aloitetaan vuoropuhelu yritysten kanssa avoimesti ja laajasti sekä haastetaan yrityksiä kehittämään uusia parempia, kokonaisvaltaisempia ja kokonaiskustannuksiltaan edullisempia älykkäitä ratkaisuja. Tällaisesta menettelystä voidaan käyttää nimitystä innovatiivinen hankinta Mahdollisia menettelyitä innovatiivisten hankintojen tekemiseen on useita ja vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi hankintalaki mahdollistaa myös ns. innovaatiokumppanuuden, jonka myötä tilaaja voi ensin ostaa kehitystyötä yrityksiltä ja tehdä varsinaisen hankinnan kehityskumppaneilta ilman erillistä kilpailutusta. Tekes julkaisee lähipäivinä käsikirjan innovaatiokumppanuudesta edesauttaakseen menettelyn käyttöönottoa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa linjataan parhaillaan hankintojen mahdollista keskittämistä yhteishankintojen palvelukeskukseen. Tässä on syytä olla tarkkana. Väärien hankintojen keskittämisellä ilman riittävää ymmärrystä seurausvaikutuksista voi olla merkittäviä haitallisia seurauksia. Tästä varoittavana esimerkkinä toimii Englannin National Health Service (NHS), jonka organisaatiorakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2013 ja tehtyjä virheitä on jouduttu jälkikäteen korjaamaan uusilla uudistuksilla. Suvituulia Taponen on tutkinut uudistusta 31.3.2017 tarkastettavassa väitöskirjatyössään.

Englannin uudistuksen pääasialliset tavoitteet olivat palveluntuottajien välisen kilpailun hyödyntäminen sekä hallinnon tehostaminen, jossa on tutun kuuloinen kaiku. Palveluhankintoihin liittyvän osaamisen keskittäminen ei kuitenkaan osoittautunut tehokkuuden tavoitetta edistäväksi keinoksi. Hankinta-ammattilaisten keskittäminen pois alueellisista organisaatioista aiheutti sen, että palvelutuotanto keskittyi tavoitteen vastaisesti entistä voimakkaammin julkisille tuottajille, koska kilpailutukset koettiin liian vaativiksi keskitetyille resursseille. Lisäksi palveluiden sopimusjohtamiseen, puhumattakaan palveluiden vaikuttavuuden edistämisestä, ei ollut suurimmalla osasta paikallisista organisaatioista enää riittävää tai oikeanlaista osaamista. Sopimusjohtaminen kun puolestaan edellyttää hankintaosaamista, jota ei paikallisorganisaatioissa enää ollut.

Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa 190 kuntien välistä tai muuta organisaatiota korvautuu 18 maakunnalla. Samalla kunnista nousee jopa kymmeniä tuhansia hankintasopimuksia maakuntatasolle, mikä mahdollistaa aivan uudella tavalla hankintojen kokonaisuuden ohjaamisen ja optimoinnin. Samalla kuitenkin lisääntyy riski, että hankintatoimi etääntyy sieltä missä vaikuttavuutta voitaisiin parhaiten edistää fiksujen hankintojen ja sopimusjohtamisen keinoin. Riskinä on myös, ettei jo kehittynyt hankintaosaaminen siirry maakuntatasolle. Uusia yhteiskehittämisen kumppanuusmalleja on jo kokeiltu sote-hankinnoissa, eikä uudistus saisi riskeerata kertyneen osaamisen hyödyntämistä. Uudistuksen epävarmuudesta johtuen positiivinen kehitys on tällä hetkellä laajasti pysähdyksissä.

Hankintatoimi on merkittävä osa julkista palvelujohtamista ja siten keskeinen ydintoiminto tulevissa maakuntaorganisaatioissa. Muutosjohtajilla on tämän osaamisen varmistamisessa kullakin alueella iso vastuu. Englannissa tehtyjä virheitä ei kannata toistaa. Suomi on pieni maa, jolla ei ole Englannin NHS:n historian kaltaista painolastia. Ollaan siis ketteriä ja luodaan Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa innovaatioita ja kehitystä tukeva yksinkertainen organisaatiorakenne, jossa hankintaosaaminen on paikallisesti sopimusjohtamisen ytimessä. Hyödynnetään jo kertynyttä hankintaosaamista, jota Tekes on osaltaan pyrkinyt edistämään järjestämällä laajan hankintavalmennuksen 15 suurimmalle kaupungille ja kaikille 20 sairaanhoitopiirille.

Kokonaisvaltaisten teknologiaa hyödyntävien palveluratkaisujen kokeilualustojen mahdollistaminen innovatiivisten hankintojen kautta edellyttää kansallista koordinaatiota. Tämä edellyttää riittävää mandaattia ja resursointia tarvittavalle ”innovatiivisten sote-hankintojen keskukselle”. Tekesillä olisi luonteva rooli toimia tällaisen koordinaation apuna. Tekes toimii jo aktiivisesti lupaavimpien yritysten kasvuaihioiden ytimessä sparraajana, verkottajana ja innovaatiorahoittajana edistäen uusien liiketoimintaekosysteemien kehittymistä.  Tekesillä on myös mahdollisuus rahoittaa tilaajille vientipotentiaalia omaavien hankintojen valmistelua.

Ei hukata tilaisuutta, vaan luodaan suomalaiseen ja kansainvälisten kumppaniemme osaamiseen perustuva kokonaisvaltainen sote-palvelutarjoama, josta tulee samalla vientimme laajapohjainen tukijalka.

 

Markku Heimbürger, Tekes                                                             Suvituulia Taponen, PTCServices Oy

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017