KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TEKES

Annika Saarikko: Terveysalan pitää juosta edellä

  • 11.1. 06:00

Annika Saarikko

 

Suomalaiset suhtautuvat terveydenhuollon ja lääketieteen tutkimukseen myönteisesti. Oikeastaan harvinaisen myönteisesti. Luottamus tutkijoihin on korkealla – tiedettä halutaan tukea ja sen tekemiseen osallistua. Siitä ollaan ylpeitä – syystäkin.

Syvään rakennettua on myös luottamus viranomaisiin ja heidän hallussaan olevaan runsaaseen – vaikka varsin hajanaiseen – tietomäärään terveydestämme.

Soten pyrkimys on lisätä ihmisten omia valmiuksia hallita terveystietojaan ja muutoinkin vahvistaa tiedon liikkuvuus nykyistä paremmin. On tärkeää varmistaa, että kokemus omien terveystietojen käytöstä ei horjuta tätä kansalaisten turvallisuudentunnetta. Kun tästä huolehditaan, voi tietojen luovuttaminen tutkimuskäyttöön muuttua nopeastikin yhä enemmän automaattiseksi ja proaktiiviseksi.

Terveyteemme ja perimäämme liittyvää tietoa voidaan jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös osana sairauksien hoitoa ja varsinkin niiden ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on, että genomitieto, biopankkien hyödyntäminen ja perimäämme pohjautuva riskiarvio sairauksista on jatkossa arkipäiväinen osa terveydenhuoltoa. Tämän pitää tapahtua kuitenkin potilaan tahtoa kunnioittaen, avoimesti ja vuorovaikutuksesta – aina vastaten aukotta kansalaisen oikeutettuun "Miksi?" -kysymykseen.

Osa tätä ymmärryksen ja luottamuksen vahvistusta on muuttuvan terveydenhuollon käsitteellinen kirkastaminen. Asiantuntijat eivät saa piiloutua monimutkaisen geeniterminologian taakse.

Terveyttämme voidaan jatkossa ylläpitää yhä uusin keinoin, vahvemmin omahoitoonkin nojaten. Myös sairauksien hoito yksilöllistyvän lääketieteen avulla on murroksessa. Maailmalla tapahtuu nyt paljon ja onneksi myös meillä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on rakenteellisessa murroksessa ja tästä olemme muistaneet viime vuosikymmenen ajan puhua ja vääntää kyllästymiseen asti. Liian vähälle huomiolle valtavirtakeskustelussa on sen sijaan jäänyt saman aikaisesti tapahtuva sisällön muutos – tai ainakin olemassa oleva potentiaali siihen. Siellä se paljon puhuttu sote oikeasti tapahtuu tai on tapahtumatta. Siellä, tekemisen tavoissa, syntyvät julkisen talouden kannalta välttämättömät säästöt.

Uudet, väestö- ja toimintapohjaltaan suuremmat rakenteet mahdollistavat nykyistä paremmin uusien innovaatioiden käyttöönoton, tarvittaessa riskiliikkeetkin – toki potilasturvallisuus taaten. On häpeällistä, ellemme kykene julkisrahoitteisessa terveyspalvelujen tuotannossa hyödyntämään nykyistä paremmin Suomessa syntyneitä terveysalan ideoita, välineitä tai toimintatapoja. Miten myydä maailmalla sellaista, jolle ei ole saanut referenssejä kotimaassaan?

Sen jälkeen kun Suomen terveysalan kasvulle hahmoteltiin muutama vuosi sitten strategiset tavoitteet ja viime vuonna toimeenpanolle tiekartta, on tapahtunut paljon hyvää. Tavoitteet ovat saaneet laajan poliittisen sitoumuksen taakseen. Harvan asian ympärillä on vallinnut niin innostunut, ratkaisukeskeinen ja yhteistyöhenkinen ilmapiiri julkisen ja yksityisen toimijuuden, viranomaisten ja tutkimuskentän, kansainvälisen ja kotimaisen sekä lainsäätäjän ja yrityselämän välillä kuin tässä aihepiirissä.

Muut maat kulkevat kuitenkin kiivaasti Suomen kintereillä. Vauhdissa pitää pysyä. Olla houkutteleva kohde kansainvälisille investoijille uuden sote-rakenteemme ja edistyksellisen biopankkilainsäädäntömme kanssa sekä toisaalta mahdollistaa omalle tutkimukselle kestävä rahoituspohja ja yritysyhteistyö. Kun biotalous ja Suomen perinteiset viennin veturit taas yskähtelevät käyntiin, ei tämä kasvuala saa jäädä jalkoihin. Sen pitää juosta edellä.

Annika Saarikko (kesk.), Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017