KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Tekes

Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta

  • 26.10. 11:17

Antti Malmivaara / Tekes

Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta

Sote-uudistuksessa tarvitaan luotettavia mittareita, indikaattoreita. Indikaattoreilla pyritään vastaamaan erityisesti diagnostiikkaa, hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia koskeviin kysymyksiin. Mikäli potilaan vaivana on ankara selkäkipu, on ennen kipuhoitojen aloittamista selvitettävä, ettei kyse ole hermojuuriperäisestä kivusta tai vakavasta sairaudesta. Iäkkään ihmisen muistin heikentyessä on tärkeää jo varhaisvaiheessa selvittää mistä muistihäiriö johtuu ja tarvittaessa aloittaa esimerkiksi lääkehoito. Hoitopaikkaa valitessaan potilas haluaa tietää missä juuri hänen oireittensa syy kyetään hyvin selvittämään, paras hoito valitsemaan ja laadukas hoito tarjoamaan.

Yhteisenä tekijänä kaikille terveydenhuollon toimintaa luotaaville kysymyksille on, että laadun, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden pitää aina liittyä johonkin määriteltyyn potilasryhmään. Pelkällä vaikuttavuusmittaritiedolla, esimerkiksi elämänlaadusta tai toimintakyvystä, ei ole merkitystä, jos ei tiedetä onko kyse CP-vammasta, sydäninfarktin jälkitilasta vai päihdeongelmasta.

Terveydenhuollon päätavoitteet

Terveydenhuollon tavoite on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Jotta tämän tavoitteen toteutumista voidaan arvioida, tarvitaan potilas- ja asiakasryhmittäisiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin terveydenhuollon päätavoitteiden toteutumisesta:

Palvelujen saatavuus

Laatu (toiminnan pohjautuminen tieteelliseen näyttöön, prosessien toimivuus, tuottavuus, potilaskokemus)

Yhdenvertaisuus (tasa-arvoinen laadukkaiden palvelujen saatavuus)

Vaikuttavuus

Turvallisuus

Kustannusvaikuttavuus (henkilöstön osaaminen ja hyvä tuottavuus lisäävät kustannusvaikuttavuutta)

Minkälaista tietoa tarvitaan

Palveluiden saatavuuden kohdalla tieto odotusajoista perusterveydenhuoltoon on jo sinänsä hyödyllinen. Erikoissairaanhoidon ei-kiireellisen hoidon kohdalla kysymystä tulee täsmentää sairauden luonteella: onko kyse esimerkiksi polven tekonivelleikkauksesta vai syöpäepäilyn selvittämisestä.

Hoidon laatua arvioitaessa pitää kuvata diagnoosi, esimerkiksi muistisairaus, krooninen selkäkipu tai tyypin 2 diabetes. Lisäksi tarvitaan yksilötasoista tietoa taudin vaikeusasteesta ja henkilön toimintakyvystä. Kullekin tautiryhmälle on kehitetty luotettavia toimintakykymittareita. Näitä mittareita voidaan täydentää yleisen toimintakyvyn ja elämänlaadun mittareilla.

Vaikuttavuutta ja turvallisuutta arvioitaessa tarvitaan potilaskuvauksen lisäksi tietoa siitä millä tavoin potilaita on tutkittu ja hoidettu. Diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden laatua voidaan arvioida vertaamalla tehtyjä toimenpiteitä Käypä hoito suosituksiin. Vasta kun on käytössä riittävä kuvaus potilaista sekä tieto toimenpiteistä, voidaan vaikuttavuustieto asettaa oikeaan yhteyteen ja vaikuttavuustiedon luotettavuutta arvioida.

Yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on tasa-arvoisuus laadukkaan hoidon saatavuudessa. Tämän tavoitteen arvioimiseksi, tarvitaan paitsi potilas- ja toimenpidetietoja, myös yksilötason tietoa koulutuksesta ja sosioekonomisesta asemasta.   

Hyvä kustannusvaikuttavuus on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tärkeimpiä tavoitteita. Kustannusvaikuttavuuden edistämisessä on kyse siitä, että rajalliset voimavarat pyritään sijoittamaan sinne, missä niiden avulla voidaan tuottaa potilaille/asiakkaille ja väestölle mahdollisimman paljon terveyttä.

Kustannusvaikuttavuuden arviointi arjen oloissa on erittäin vaativa tehtävä. Luotettavan tiedon edellytys on edellä kuvatun mukaisesti yksilötason tieto potilaasta, hänen sairaudestaan, sairauden vaikeusasteesta ja toimintakyvystä sekä olennaisista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, joista kustannukset muodostuvat.

Yksittäiset mittarit vai kysymykset joihin pitää saada vastaus?

Yksittäisistä vaikuttavuusmittareista on harvoin hyötyä sotea koskevassa päätöksenteossa. Mittarikeskustelun rinnalle tarvitaankin pohdintaa siitä, mihin kysymyksiin sote-uudistuksessa pitää saada vastauksia.

Potilaan hoidon laadun ja vaikuttavuustiedon lisäksi tarvitaan tietoa järjestelmätason muutosten vaikutuksista: missä määrin sote-uudistus ja sen osatekijät vaikuttavat terveydenhuollon päätavoitteisiin. Esimerkiksi miten valinnanvapauden lisääntyminen vaikuttaa hoidon laatuun, yhdenvertaisuuteen, vaikuttavuuteen sekä kustannusvaikuttavuuteen nivelreuma-, tai skitsofreniapotilailla.

Potilasryhmäkohtaisen laaturekisterijärjestelmä perustaminen

Potilasryhmäkohtaiset rekisterit ovat välttämättömiä sote-uudistuksen arvioinnissa, toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa sekä potilaiden aidon valinnanvapauden turvaamisessa. Näitä rekistereitä tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Valtakunnallisen toimijoista riippumattoman kliinisten laaturekisterien järjestelmän perustaminen on tärkein yksittäinen toimenpide sote-arvioinnin edistämisessä. Kliinisten laaturekisterien avulla saadaan hoitokäytäntöjä harmonisoitua vastaamaan parasta ajankohtaista tieteellistä näyttöä, vähentämään potilaiden kuolleisuutta sekä lisäämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Kliiniset laaturekisterit mahdollistavat myös sote-järjestelmän ja siihen kohdistuneiden muutosten vaikuttavuuden arvioinnin.

Nyt on aika saada Suomeen toimijoista riippumaton potilasryhmäkohtaisten laaturekisterien järjestelmä. Laaturekisterijärjestelmän luomiseksi tarvitaan johtajuutta laajalla rintamalla.

Kirjallisuutta

Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies. Ann Med. 2015;47:332-40.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4673508/

Malmivaara A. Järjestelmät potilaan ja väestön parhaaksi. Duodecim 2016;132:1401-3

Malmivaara A. Kliininen impaktitutkimus – milloin satunnaistaa, milloin havainnoida?  Duodecim 2017;133:129-131

 

Antti Malmivaara

Ylilääkäri

THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017