Kumppanisisältöä

Mikä on työkyvyn hinta?

  • 12.7.2016 22:56

Anne Lehtonen

Mikä on työkyvyn hinta?

Työkyvystä ja työntekijöiden tuottavuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Työkyky ja tuottavuus nivoutuvat keskustelussa usein yhteen, ja ihminen niiden takana typistyy helposti joko hyödyksi tai rasitteeksi. Olisi kuitenkin järkevämpää puhua siitä, millä keinoilla työkykyä ja tuottavuutta voidaan lisätä niin, että siitä on hyötyä myös ihmiselle itselleen.

Ihmiset haluavat yleensä olla toimiva osa yhteiskuntaa, olla hyödyksi. Työnteko voi olla tärkeä pala identiteettiä, ja työkyky lisää tunnetta omasta merkittävyydestä. Myös ne, jotka eivät ole enää työelämässä, haluavat säilyttää toimintakykynsä ja vastuun omasta arjestaan. Jotta ihminen ei menetä näitä itselleen tärkeitä asioita, sairauksien oikea-aikainen, tehokas hoito on tärkeää. Se pitää yllä työ- ja toimintakykyä ja parantaa myös työntekijän tuottavuutta. Kun työikäiset jaksavat töissä ja ikäihmiset eivät joudu kalliiseen osastohoitoon, myös yhteiskunta säästää. 

Abbvie on luonut käytännön työkaluja terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Yksi esimerkki on reuman tuottavuuslaskuri, jonka avulla voi vertailla esimerkiksi kahta reumalääkettä, joista toinen vähentää potilaan oireita nopeammin ja toinen hitaammin. Nopeampi lääke on hieman kalliimpi kuin hitaampi lääke. Tuottavuuden ja työkyvyn näkökulmasta kalliimpi lääke voi kuitenkin olla yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto, sillä lääke pitää ihmisen työkykyisempänä ja tuottavampana. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että aina ei kannata mitata pelkkää hoidon hintaa, sillä kokonaisuuden näkökulmasta halvempi vaihtoehto voikin olla kalliimpi.

Toinen esimerkki käytännön työkalusta on Abbvien Kelpo polku -yhteistyöhanke. Yhteistyön tarkoitus on mitata Parkinsonin taudin sujuvan hoitopolun ja oikea-aikaisen lääkityksen tuottamaa hyötyä verrattuna siihen, että potilas pyörii terveydenhuollon järjestelmissä ja toimivan lääkityksen saaminen viivästyy. Jo nyt on nähtävissä, että mitä aiemmin ja mitä tarkempaa hoitoa potilas saa, sitä enemmän kaikki hyötyvät.

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja
AbbVie Oy

 

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Teema: päihteet

Elina Heino

Sairaala on humalaisten tukiasema

Neljä lääkäriä kertoo, miten tekeillä oleva alkoholilain kokonaisuudistus heijastuu heidän työhönsä.

  • 21.4.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 21.4. 10:58

TOIMITUKSELTA

Päivystyksen oikea nimi on ensiapu

Ehkä kynnys lähteä tai lähettää kiireiseltä kuulostavaan ensiapuun olisi korkeampi kuin päivystykseen, kirjoittaa toimittaja Minna Pihlava.

  • 12.4. 10:20

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017