BENECOL KUMPPANIBLOGI

Täsmäohjeet ja läsnäolo motivoivat ruokaremonttiin

  • 18.9.2014 06:54

Pirjo Saarnia, laillistettu ravitsemusterapeutti, ravintokirjailija ja yrittäjä

Ravitsemusterapeutin työ on mukavaa ja antoisaa, mutta kieltämättä myös haastavaa. Yksityissektorin ravitsemusneuvonnassa asiakkaalla on yleensä monta ravitsemusongelmaa. Vastaanotto kestää 60 minuuttia, ja tämä aika kuluu kuin siivillä. Kun perehdytään huolellisesti asiakkaan taustaan ja hoidetaan monia eri ravitsemusongelmia, yksi tunnin neuvontakäynti ei useinkaan riitä kaikkien esiin nousseiden asioiden läpikäymiseen.

Hyperkolesteroleminen asiakas hakeutuu ravitsemusneuvontaan yleensä työterveyslääkärin tai –hoitajan konsultoimana. Tämän väylän käyttö on kiitettävästi lisääntynyt viime vuosina. Osa asiakkaista maksaa vastaanottokäynnin itse, koska haluaa luotettavaa ammattilaisen apua. Internet, lehdet, työpaikan kahvipöytä, naapurin ja serkun kokemukset – kaikkialta kuuluu hyviä neuvoja, mutta miten seuloa tietotulvasta luotettavat, turvalliset ja omaan tilanteeseen sopivat ravitsemusohjeet?

Onnistunut ravitsemusneuvonta on parhaimmillaan tehokasta ja vaikuttavaa. Itselleni työn paras kiitos ja kannustin on vastaanotolta poistuva tyytyväinen ja silminnähden innostunut asiakas, joka siltä istumalta suuntaa askeleensa kaupan pähkinähyllylle. Silloin tuntee aitoa onnistumisen iloa ja tervettä ammattiylpeyttä. Kun henkilöllä on vahva sukurasite sydän- ja verisuonisairauksille ja hänen kolesteroliarvonsa paranevat ja triglyseridilukema laskee jopa 2,5:stä 0,7:ään, voi iloisena todeta, että ruoka todella hoitaa. Sille pitää vain antaa mahdollisuus näyttää sen teho. Tai kun ylipainoisen insuliinidiabeetikon verensokeritaso normalisoituu ja paino laskee mieluisalla ja turvallisella ruokavaliolla, sekä asiakkaalla että terapeutilla on aihetta iloon.

Mikä sitten motivoi ihmistä noudattamaan ammattilaisen antamia ohjeita? Oletan, että vahvan motivaation löytymiseen tarvitaan monta tekijää. Yksi tärkeimmistä lienee yhteisen sävelen löytyminen. Jos asiakas tuntee, että terveydenhuollon ammattilainen on aivan eri linjoilla hänen kanssaan tai tyrmää hänen omat kokemuksensa, hyviä tuloksia on vaikeampi saavuttaa. Luottamus tuskin herää, jos ammattilainen puhuu täysin omaa kieltään, toimii liian vahvana auktoriteettina tai hoitaa koko vastaanoton yksinpuheluna. Tosin joskus asiakaskin heittää kapuloita yhteistyön rattaisiin asenteella ”minähän tiedän jo kaiken tämän”.

Yhteinen sävel voi löytyä paremmin, jos asiakas saa itse vaikuttaa ruokavalioon tai hoitolinjaan sen verran kuin se on mahdollista. Itse peräänkuulutan myös neuvonnan selkeyttä ja käytännönläheisyyttä. Moni asiakas haluaa selkeitä täsmävastauksia kysymyksiin: Kuinka paljon pitää syödä pähkinöitä ja kuinka paljon öljyä tarvitaan päivässä? Yksi teelusikallinen vaiko kaksi ruokalusikallista? Pelkkä neuvo pehmeiden rasvojen lisäämisestä ei tee ohjauksesta riittävän konkreettista tai sellaista, jota olisi helppo noudattaa.

Aito auttamisen halu tai sen puuttuminen välittyy takuuvarmasti. Kun asiakas tuntee, että asiantuntija on aidosti läsnä tässä ja nyt, häntä varten, alkaa tapahtua hyviä asioita.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, ravintokirjailija ja yrittäjä. Hän luennoi ja kouluttaa, ja pitää asiakasvastaanottoa Lahden Terveystalossa ja Mehiläisessä.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017