BENECOL KUMPPANIBLOGI

Kokonaisuus ratkaisee, eivät yksityiskohdat

  • 17.4.2014 08:16

Fogelholm Mikael

Kannattaako leivälle laittaa margariinia voin sijasta? Onko liha epäterveellistä? Onko rypsiöljy parempaa kuin oliiviöljy? Ruokavalion yksityiskohdat kiinnostavat kuluttajia – ja usein myös ravitsemustieteen tutkijoita. Ravitsemustieteessä on haluttu pureutua yhä osiin, koko ruokavaliosta ruoka-aineryhmiin ja sieltä yksittäisiin elintarvikkeisiin. Rasvan kokonaissaannista kiinnostus suuntautui vertaamaan tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä, mutta nyt halutaan ymmärtää yksittäisten rasvahappojen ja niiden ketjujen pituuden merkitystä terveydelle.

Ravitsemussuosituksissa ei kuitenkaan ole väitetty, että yksityiskohdat ovat kokonaisuutta tärkeämpiä. Päinvastoin. Suositusten mukaan terveyttä edistävän ja ylläpitävän ruokavalion tunnusmerkkejä ovat runsas vihannesten hedelmien ja marjojen käyttö, runsas kalan käyttö, paljon kasviöljyjä, paljon täysjyväviljaa, sekä niukemmin lihaa, lihavalmisteita, sokeroituja ruokia ja juomia, ja myös niukasti suolaa. Koskaan ei ole esitetty, että ihmisen ja väestön terveys parani yhtä ainoaa asiaa muuttamalla.

Miksi yksityiskohtiin tuijottaminen voi johtaa harhaan? Ensiksikin jokin yksittäinen ravintoaine voi kertoa paljon muusta kuin siitä itsestään. Ravintokuitu on hyvä esimerkki. Suuri ruokavalion kuitumäärä ennustaa pitkällä aikavälillä hyvää terveyttä. Tämä voi johtua kuidusta itsestään, sen vaikutuksista suoliston mikrobeihin tai vaikkapa kolesterolin imeytymiseen ja erittymiseen. Mutta ruoassa on paljon muutakin kuin ravintoaineita, esimerkiksi runsaasti kuitua sisältävissä elintarvikkeissa on hapettumisenestoaineita, kuten flavonoideja. Niinpä on ihan mahdollista, että kuidun myönteinen yhteys terveyteen kertoo enemmän kuitupitoisen ruokavalion terveellisyydestä – ei suoraan kuidusta itsestään.

Ruokavaliossa monet asiat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi usein runsaaseen lihan käyttöön liittyy vähäinen kasvisten käyttö. Väestötutkimuksissa runsaasti lihaa syövien terveys näyttää huonommalta verrattuna vähän lihaa syöviin. Tämä voi tietysti johtua siitä, että lihassa itsessään on jotain epäterveellistä. Toisaalta on ihan yhtä mahdollista, että lihan runsas käyttö vain kertoo jostain muusta epäterveellisestä, jonka aiheuttamaa harhaa ei tutkimuksissa tilastotieteellisin menetelminkään saada poistettua.

Viimeiseksi pitää mainita ehkä tärkein syy, miksi meidän ei pidä olla liian kiinnostuneita yksityiskohdista: on epätodennäköistä, että yksi ainoa asia isossa ruokavalion kokonaisuudessa edes teoriassa voisi vaikuttaa terveyteen. Kun ihmisille on tutkimuksissa annettu pisteitä sen mukaan, kuinka hyvin he noudattavat ruokavaliosuosituksia, korkeammat pisteet ennustavat johdonmukaisesti parempaa terveyttä. Mutta jos pisteet jakautuvat vaikka yhdestä kymmeneen, ei täysi kymppi ole merkitsevästi parempi kuin kahdeksikko. Terveyden edistämiseksi ei tarvitse syödä ”täydellistä ruokavaliota”, jossa joka ikinen yksityiskohta on kunnossa. Voimme itse asiassa kohta kohdalta haastaa ravitsemussuositukset, jos haluamme. Kokonaisuuden haastaminen sen sijaan on vaikeaa.

Mutta kannattaako margariinia laittaa leivälle voin sijaan? Terveelliseen ruokavalioon kuuluu paljon kasviöljyjä ja tällä perusteella suosituksissa kehotetaan käyttämään margariinia. Mutta jos kaikki muut asiat ruokavaliossa ovat kunnossa, voi leivän päälle varmaan laittaa ihan mitä huvittaa.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten yhteydessä laadittuja systemaattisia katsauksia, jotka julkaistiin Food & Nutrition Research -lehdessä (kaikki avoimesti saatavissa):

Kuitu ja glykemiaindeksi

Proteiini

Pääkirjoitus suosituksista

Ruoka, ravintoaineet ja lihavuus

Ruoka-aineet pohjoismaisessa ruokavaliossa

Ruokakäyttäytyminen ja ruokavaliot

Sokeri

Täysjyvävilja

Kirjoittaja on toiminut ravitsemustieteen professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2011. Hän on erityisen kiinnostunut ruokavalion ja liikunnan merkityksestä lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyssä. Vapaa-ajallaan (mikä se on?) Mikael juoksee, suunnistaa, pyöräilee maantiellä ja maastossa sekä soittaa pianoa ja ulkoiluttaa koiraa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017