BENECOL KUMPPANIBLOGI

Kahta en vaihda!

  • 15.5.2014 09:18

Hanna Partanen

Olen pitänyt ravitsemusterapian vastaanottoa kohta kymmenen vuotta. Useimmat vastaanotolle tulevista ovat valmiita tekemään paljonkin muutoksia, jotta lääkärin määräämiä reseptejä ei tarvitsisi lunastaa apteekista. Osalle muutokset ovat vaikeampia ja alussa saa kokea jopa vastarintaa. Silloin on tärkeää tulla yli puoleen väliin vastaan ja kertoa, että terveellisemmin syöminen ei tarkoita pelkästään luopumista, vaan vaikkapa tiettyjen ruoka-aineiden lisäämistä. Tämän jälkeen täytyy selvittää asiakkaan makumieltymyksiä sekä arjen mahdollisuuksia ja ehdottaa oikeanlaisia muutoksia.

Jotkut ovat ihastuneet Oivariinin makuun, toiset kymmenen prosenttia rasvaa sisältävään turkkilaiseen jogurttiin. ”Tästä en kyllä luovu” -kommentti saattaa hätkähdyttää terveydenhuollon henkilöstöä. On tärkeää muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus ja keskittyä helpommalta tuntuviin muutoksiin. Voisiko esimerkiksi voin vaihtaa pullomargariiniin ruoanvalmistuksessa? Mahtuisiko kourallinen pähkinöitä kiireisen työpäivän välipalaksi? Kokeilisiko pientä lorausta rypsiöljyä aamupuuron joukkoon tuomaan ruokavalioon pehmeitä rasvoja tai pullollista kolesterolia alentavaa jogurttijuomaa, jos levite leivän päällä ei maistu. Kuinka saataisiin lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäiseen ruokavalioon? Kannattaisiko kokeilla helppoja uunijuuressekoituksia pakasteesta tai laittaa herne-maissi-paprikaa makaronilaatikon sekaan?

Yllättävän monet pyytävät minulta niin sanottua ruokalistaa tai tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten tulisi syödä. Ruoan valintaan vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät kuten hinta, arvomaailma, ekologiset tekijät, eettiset tekijät, terveellisyys ja saatavuus. Useimpien mielestä ehkä tärkein on maku. Minun olisi vaikea suunnitella esimerkiksi viikon ruokalista vaikkapa sukulaiselleni, jonka mieltymykset ja arvomaailman hyvin tiedänkin. Etukäteen tulisi tietää koko viikon aikataulu ja se, milloin sukulaiseni käy kaupassa ja millaisessa kaupassa hän käy. Tulisi tietää myös, onko viikolla työmatkoja ja missä hän silloin syö, milloin hän käy kaupungilla shoppailemassa tai ystävän luona kylässä. Pitäisikö ystävän sitten tarjota sitä, mitä Hanna Partanen määrää? No ei tietenkään!

Järkevät, pysyvät muutokset ovat joustavia, helposti arjessa toteutettavia ja sopivat ihmisen arvomaailmaan. Tavoitteena ei ole luopua kokonaan esimerkiksi voista, makkaroista tai kermajuustosta. Yhdessä voidaan miettiä sopivaa määrää ja sitä, millaisissa tilanteissa kyseinen ruoka maistuu parhaimmalle.

Omasta motivaatiosta on kiinni se, kuinka innokkaasti lähtee kokeilemaan uusia vaihtoehtoja vanhojen tuotteiden tilalle. Makumieltymyksiimme kun vaikuttaa vahvasti myös ennakkoasenteemme. Ohjaustyössä suosittelen usein sellaisia tuotteita, joita olen itse maistanut ja joihin olen jäänyt jopa koukkuun. On helppo puhua sellaisten tuotteiden puolesta, jotka itsellekin maistuvat, mutta samalla kannattaa muistaa, että makumieltymyksiä on erilaisia.

Tärkeintä on kehottaa asiakasta kokeilemaan ja jatkamaan käyttöä, jos tuote maistuu. Jos ei pienen treenauksen jälkeen ala maistumaan, niin keksitään muita vaihtoehtoja. Mikään ruoka-aine ei ole ylitse muiden tai täysin korvaamaton ruokavaliossa. Kahta itselle tärkeintä tapaa tai tuotetta ei ole pakko muuttaa. Hyvän ruokavalion kokonaisuuden voi koostaa onneksi monista erilaisista elementeistä ilman tiukkoja rajoituksia ja ylimääräistä ruokastressiä.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja yrittäjä, joka kiertää ympäri Suomea luennoimassa sekä kouluttamassa. Lisäksi hän pitää ravitsemusterapian vastaanottoa pääkaupunkiseudulla Terveystalossa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄKIRJOITUS

Vaativammasta sairaanhoidosta tuli kauppatavaraa

Valtakunnanpolitiikassa asetelma demokraattisesti valittujen kansanedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien välillä on tällä hetkellä hyvin kärjistynyt, kertoo Mediuutisten päätoimittaja Anna Niemelä pääkirjoituksessaan.

  • 1.12. 13:44

KOLUMNI

Bling, oletko huomannut että?

Endokrinologi Helena Miettinen kuvailee kolumnissaan, miten tulevaisuuden tekoäly ehkä auttaa lääkäriä väistelemään inhimillisiä virheitä työssään.

  • 1.12. 13:19

TOIMITUKSELTA

Onkohan se vaarallista?

Viisi maakuntaa, joissa sijaitsee yliopistollinen keskussairaala, tiivistävät yhteistyötään. Taas yksi huoli lisää.

  • 1.12. 12:23

SUOLISTOSYÖPÄ

Ihmisiä pitää ravistella

Iso osa suolistosyöpään kuolemisista voitaisiin estää kattavan seulonnan avulla. Suomessa se on katkolla.

  • 1.12. 11:10

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017