BENECOL KUMPPANIBLOGI

"Ja voita en muuten vaihda"

  • 20.3.2014 08:11

Reijo Laatikainen

Äskettäin ilmestyneessä Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa professori Timo Strandberg kirjoittaa: ” … kolesteroli on ateroskleroosin ainoa todellinen syytekijä: se luo pohjan, jolle muut valtimotautien riskitekijät laukaisevat kliinisen taudin.”

Moni kansalainen on kokenut, että terveys lähtee kolesterolista. Karppausilmiö ja sen kylkiäisenä ilmestyneet kaikenkirjavat kolesterolikirjat, median esiin nostot ja jotkin tutkimuskoosteet ovat viime vuosina pöllyttäneet seisovaa vettä. Joidenkin mielestä kyse on kolesterolihämmennyksestä.

Kuten Strandberg toteaa, on kiistatonta, että kohonnut kolesteroli lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen osoitti jälleen kerran hiljattain ilmestynyt 123 etenevää väestötutkimusta käsittänyt yhteisanalyysi. Myös se on kiistatonta, että ruokavaliolla voidaan vähentää veren kolesterolipitoisuutta.

Täydellinen ruokavalioremontti vähentää kolesterolia meta-analyysin mukaan jopa 35 %. Pelkkä tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään rasvaan vähentää kolesterolia 10–15 %. Kasvistanolin ja -sterolin säännöllinen käyttö vähentää kolesterolia n. 10 %. Mikä yllättävintä, jopa hyvien hiilihydraattien vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan vähentää kolesterolia noin 7 %. Kokonaisvaltainen ruokavalioremontti vaikuttaa kolesterolin lisäksi myös verenpaineeseen, sokereihin ja matala-asteiseen tulehdukseen.

Ruokavaliotutkimukset eivät ole mutkattomia. Kolesterolin tehokaskaan alentaminen rasvoja vaihtamalla ei ole kuitenkaan aina, huolimatta kolesterolin keskeisestä merkityksestä, johtanut selvään sydäninfarktien vähenemiseen. Potentiaalisia selityksiä on monia; ehkä tutkimuksien kesto oli liian lyhyt, ehkä transrasvaa sisältävä margariini oli huono korvike voille, ehkä auringonkukka- ja saffloriöljy olivat rypsiöljyä huonompia rasvavalintoja jne.

Tällaisia ristiriitaisia tiedon kappaleita ponnahtaa pintaan tämän tästä ravitsemustieteen saralla. Niiden kanssa on ravitsemusterapeutin ja -tieteilijän pärjääminen.

Mitä silloin kun asiakas toteaa: ”ja voita en muuten vaihda”, eikä halua muuttaa kerman tai rasvaisten juustojenkaan käyttöä? Silloin valitaan toinen polku.

Silloin liikutaan kohden sellaista ruokavaliota, joka muutoin on hyvässä sovussa tutkimustiedon kanssa. Tällöinkin on tarpeen mainita oma käsitys kolesteroliasiasta, kunnioittavaan sävyyn ja hyvässä hengessä. Kolesterolista ei rakenneta muuria välillemme, rasvan vaihdosta ei tule ravitsemusterapeutille arvovaltakysymys.

Tärkeää ei ole se, ”uskooko” asiakkaani kaikkia neuvojani, vaan se miten päättäväisenä ja hyvillä mielin hän lähtee huoneestani kohentamaan ruokavalion laatuaan. Ruokavaliomuutokset ovat riittävän haasteellisia ilman viestinnällistä vastakkainasettelua. Onneksi ruokavalioon voi tehdä lukuisia terveyttä edistäviä muutoksia muullakin tavoin kuin rasvavalintaan puuttumalla, kuten uudet ravitsemussuosituksetkin osoittavat.

Viimeaikainen tutkimustieto tukee sitä, että sydän- ja aivoterveyden kannalta voidaan päästä hyvään lopputulokseen myös ilman merkittävää muutosta veren kolesterolipitoisuudessa. Välimeren ruokavaliota koskevissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on nimittäin osoitettu, että sydän- ja verisuonitautiriski vähenee primaari- ja sekundaaripreventiossa ilman merkittävää vaikutusta kokonais- tai LDL-kolesteroliin.

Asiakkaan kokonaisriskiä voidaan vähentää myös mm. verenpaineeseen, sokereihin, liikapainoon tai matala-asteiseen tulehdukseen vaikuttamalla, vaikka niistä mikään ei olisikaan ateroskleroosin todellinen syytekijä.

On monta tietä Roomaan. Vaikka monella ruokatekijällä on vaikutusta, mikään niistä ei torpedoi kolesterolin merkitystä sydänterveydelle.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja yrittäjä, joka kirjoittaa ravitsemuksesta ja terveydestä blogissaan www.pronutritionist.net Hän pitää vastaanottoa Lääkärikeskus Aavassa ja Docrates syöpäsairaalassa Helsingissä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017