BENECOL KUMPPANIBLOGI

Glykemiaindeksi – puolesta ja vastaan

  • 4.9.2014 08:51

Fogelholm Mikael

Glykemiaindeksi (GI) esiteltiin noin 30 vuotta sitten. Se kuvaa veren glukoosin muutoksia, kun paaston jälkeen syödään 50 grammaa hiilihydraattia sisältävä elintarvike tai ateria. Elintarvikkeen aiheuttamaa veren glukoosipitoisuuden muutosta kahden tunnin ajan verrataan joko glukoosin tai vähäkuituisen vehnäleivän aiheuttamaan muutokseen. Esimerkiksi GI 50 kuvaa sitä, että muutos (kuvion pinta-alana laskettuna) on puolet vertailuun nähden.

Viime vuosina GI:n merkitystä terveydelle on tutkittu paljon. Tutkijoiden keskuudessa johtopäätökset eivät ole yhteneväisiä. Joidenkin näkemysten mukaan elintarvikkeiden ja koko ruokavalion matala GI on tärkein tavoite, mikä väestön terveyden edistämiseksi ruokavaliossa pitäisi ottaa. Toisten mukaan GI ei tarjoa mitään lisää terveellisen ruokavalion käsitteeseen.

Monissa pitkittäisissä väestötutkimuksissa ja niihin perustuvissa meta-analyyseissä ruokavalion matala GI on ennustanut vähäisempää sairastavuutta erityisesti tyypin 2 diabetekseen. Yhteyksiä matalampaan sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja lihomiseen on myös saatu. Satunnaistetuissa interventiossa matalan GI:n vaikutukset ovat ristiriitaisemmat.

Monet asiat mutkistavat ruokavalion matalan GI:n terveydellisen merkityksen tulkintaa. Teoriassahan ongelma on nopeasti suureneva veren glukoosipitoisuus ja siitä seuraava runsas insuliinineritys. Useimmiten korkean GI:n elintarvikkeet kieltämättä aiheuttavat suuren insuliininerityksen. Eivät kuitenkaan aina: esimerkiksi suomalaisen ruisleivän GI on korkea, mutta se johtaa vain maltilliseen insuliinin eritykseen.

Aterian ja ruokavalion GI lasketaan hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden määrällä painotettuna GI:n keskiarvona. Tämä laskentatapa ei kuitenkaan huomio sen enempää hiilihydraattien määrää kuin ruokavalion muuta koostumusta. Esimerkiksi rasva hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, mutta paljon margariinia ja rasvaista kinkkua sisältävän voileivän laskennallinen GI on aivan sama kuin pelkän leivän ilman päällyksiä.

Hiilihydraattien määrä on yritetty huomioida ottamalla GI:n rinnalle glykemiakuorma (glycaemic load, GL), jossa hiilihydraattien määrä kerrotaan GI:llä. Vaikka GL tuntuu fysiologisesti järkevältä, sen tulkinta on vähintään yhtä vaikeaa: GL:n vähentäminen voi tapahtua pienentämällä GI:tä (ilman muutoksia hiilihydraattien määrässä), hiilihydraattien määrää (ilman GI:n muutosta) tai molempia.

Väestötutkimuksissa on myös yksi erikoinen seikka: yhteys matalan GI:n ja terveyden välillä näyttää löytyvän useammin naisilla kuin miehillä. Tämäkin viittaa siihen, että GI ei ruokavaliotasolla enää kuvaa fysiologisia ilmiöitä, vaan se on ennemmin ruokavalion laadun osoitin. Eri sukupuolilla ja eri kulttuureissa matala GI voi kertoa eri asioista.

Esimerkiksi Australiassa GI:n merkitykseen ravitsemusneuvonnassa ja kuluttajien käyttäytymisen ohjaamisessa uskotaan vahvasti. Sydneyssä on jopa huipputason ravintola (”Blood sugar”), jonka ruokalajeissa on herkullisuuden lisäksi panostettu matalaan GI:iin.

Pitäisikö Suomessa GI:n olla enemmän esillä? Olisiko pohjoismaisissa ja suomalaisissa ravitsemussuosituksissa pitänyt olla myös GI:lle oma suositus? Pitäisikö GI olla pakollinen pakkausmerkintä? Minä en näe näihin erityistä syytä tai perustetta. Vaikka matala GI hyvin monissa tutkimuksissa ja meta-analyyseissä ennustaa hyvää terveyttä, meillä ei ole riittävää näyttöä sille, että se tarjoaisi kuidun ja lisättyjen sokereiden huomioimisen jälkeen mitään uutta. Kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyväviljat sisältävät paljon kuitua ja vähän lisättyjä sokereita. Ne ovat terveellisiä hiilihydraattien lähteitä – ja useimmiten myös matalan GI:n elintarvikkeita.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori

Linkkejä:

Kansainvälinen elintarvikkeiden glykemiaindeksien taulukko

Sydneyn yliopiston glykemiaindeksin internetsivut

Uusimpia meta-analyysejä glykemiaindeksin yhteydestä tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä lihavuuteen väestötutkimuksissa:

- Tyypin 2 diabetes

- Tyypin 2 diabetes

- Lihavuus

- Sydän- ja verisuonisairaudet

- Sydän- ja verisuonisairaudet sekä aivoverenkiertohäiriöt

Minna Similän väitöskirja glykemiaindeksistä ja tyypin 2 diabeteksesta, aineistona SETTI-tutkimuksen miehet

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017