TERVEYSTALON BLOGI
Juha Tuominen, Terveystalo, 29.3.2012, 9:12Työterveyshuolto kannattelee tärkeintä tukipilaria
Ikääntyvien määrä kasvaa Suomessa Euroopan nopeinta tahtia. Huoltosuhteen heikkenemisen lievittämiseksi työuria on pidennettävä. Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 270 000 suomalaista, mikä tekee siitä ennenaikaisen eläköitymisen merkittävimmän syyn. Kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin ja Suomen kilpailukyvyn kannalta korkealaatuinen ja toimiva työterveyshuolto on avainasemassa. Suomen menestys on riippuvainen työtätekevän väestön hyvinvoinnista.
Työterveyslääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat menestyksen kulmakivi, kun tavoitteeseen työurien pidentämisestä pyritään. Jos ja kun kykenemme työterveyden avulla pidentämään työuria, palvelee se meidän kaikkien – työntekijöiden, yrityksien ja yhteiskunnan yhteistä etua.
Suomen terveydenhuollon taso ei suinkaan ole Euroopan huippua. Suomen terveydenhuollon laatu jää 34 OECD-maan vertailussa keskitasolle ja esimerkiksi Ruotsista mittavasti jälkeen, kun mitataan terveydenhuollon vaikuttavuutta, asiakaslähtöisyyttä tai laatua. Kuitenkin juuri työterveyshuolto on yksi niistä harvoista osa-alueista, jonka OECD:n vertailuraportit nostavat esille esimerkkinä suomalaisesta terveydenhuollon menestystarinasta.
Työterveyshuolto kuluttaa vuosittain vain noin 4 prosenttia terveydenhuoltomme kuluista. Sen piirissä on lähes 2 miljoonaa työntekijää eli noin 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuoltojärjestelmä rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työtulovakuutuksella. Nämä rahat kanavoidaan Kelalle, joka korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut. Maksimissaan palautus on 60 prosenttia, mutta käytännössä noin puolet. Jäljelle jäävä osuus jää kokonaan työnantajien maksettavaksi.
Työterveyshuolto on myös yksi niitä harvoja terveydenhuollon osa-alueita, jonka vaikuttavuus on helposti osoitettavissa. Työterveyshuollon vaikuttavuus syntyy siitä, että valtakunnalliset toimijat ovat yhdessä isojen yritysten kanssa pystyneet luomaan toimintamalleja, jotka sisältävät ennaltaehkäisevää työtä, riskitekijöiden kartoitusta ja poistoa, sekä sairaanhoitoa, erikoislääkäritasoista konsultaatiota ja toimenpiteitä. Näillä keinoin on vähennetty sairauspoissaoloja, parannettu työhyvinvointia ja nostettu eläköitymisikää. Yritysten maksamat eläkevakuutusmaksut ovat parhaimmillaan romahtaneet.
Työvoiman nopean ikääntymisen lisäksi työelämän hektisyyden aiheuttama psyykkinen kuormitus tuo lisähaasteita työterveyshuollolle. Tulevaisuudessa työterveyshuollolta vaaditaankin yhä vahvempaa kykyä integroitua yritysten tuotantoprosesseihin, mikä tarkoittaa kokonaisvaltaista työyhteisön ja työympäristön kehittämistä sekä ammattimaista terveysjohtamista. Suomessa työterveyshuollolla on tähän hyvät edellytykset - arviointitutkimukset osoittavat, että työterveyshuolto on vaikuttavaa ja sen hyöty kustannuksiin suhteutettuna hyvä.
Työterveyshuolto ei ole vain paikka, josta työntekijä hakee sairauslomalapun todistaakseen poissaolon syyn. Vaan tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajien välillä takaa sen, että taloutemme moottori, työelämä, jaksaa porskuttaa menestyksekkäästi eteenpäin tulevaisuudessakin. Työterveyshuollon ammattilaiset tekevät Suomessa erinomaista ja hyvin arvokasta työtä tukiessaan yhteiskuntamme tärkeintä tukipilaria, työssäkäyviä ihmisiä.
Kirjoittaja on Terveystalon johtava ylilääkäri.
Työterveyhuolto on hyvä asia. Kysytään vaikka 2 miljoonalta palvelujen käyttäjältä.
Se on hyvä asia myös kuntapäättäjien mielestä, koska näin suuri osa väestön perusterveydenhuollosta ja sen kustannuksista saadaan ujutettua valtiolle.
Väitän, että perusterveydenhuollon etenevä rappio johtuu siitä, että lääkärit hakeutuvat parempipalkkaisempiin töihin ja siitä, että terveyskeskusten asiakaskuntaa ovat vain ne, jotka ovat jääneet työterveyshuollon ulkopulelle. Potilasaines on jäänyt kapea-alaiseksi.
Toiseksi väitän, että työterveyshuollosta laskutetut hinnat ovat aivan liian korkeat ja sairaanhoitopainotteiset.
Kolmanneksi. Mitä hyötyä työterveyshuollosta on, jos reurssit menevät 20%:n suurkuluttajan kremppojen tutkimiseen ja hoitoon?
Muut jäävät lähes täysin ilman minkäänlaista seurantaa työssään selviytyäkseen. Painotusta pitää nostaa reippaasti ennaltaehkäisevälle puolelle. Painotuksen muuttamista varten on pitänyt muuttaa säännöksiä vain siksi, että työterveyshuolto on luisunut lähes pelkäksi sairaanhoidoksi
ja tahti olisi vain jatkunut.
Kyse on ollut siitä, että runsaat ja ylihintaiset tutkimukset ja sairaanhoitokäynnit tuottavat liikevaihtoa, mutta jokainen työpaikkakäynti tai neuvottelu ei.
Yhdyn 100 %:sti edellä oleviin kommentteihin.
"Työterveyshuoltojärjestelmä rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työtulovakuutuksella."
Mikä on työtulovakuutus?
Kirjoittaja voi varmaan selventää tämän, kun perustelee, että työterveyshuollon rahoitus hoituu sitä kautta ilman yhteiskuntaa (veronmaksajia).
Työterveyshuolto on tärkeä osa organisaation tuloksen tai jopa menestyksen tekemistä - riippuen siitä mistä positiosta asiaa tarkastellaan.
Työterveyshuolto ei ole vain sairauden hoitoa. Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys organisaatioiden kilpailuykyyn, menestymiseen entisestään korostuu. Vanhanaikainen käsitys terveydestä (terveys=sairauden poissaoloa) ei riitä.
Ko. määritelmän mukainen työntekijä (siis terve työntekijä) ei välttämättä ole sitoutunut työhön, ei ole motivoitunut, ei anna parasta panostaan ja osaamistaan työpaikan käyttöön perustehtävän tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Joten psykologisten tekijöiden merkitys työssä ja organisaation / yrityksen kukoistamisessa on merkittävä (niinkuin on ollut myös aiemminkin, mutta nyt tietotyön aikana korostuu entisestään!). Psykologisen tiedon käyttö niin työpaikoilla kuin työterveyshuolloissa on tärkeää. Joten toivoisi, että työterveyshuolloista olisi mahdollisuuksia saada myös psykologin tai organisaatiopsykologin palveluita - erityisesti esimiestyöhön liittyvissä kysymyksissä. Tämähän on hyvin ajankohtainen aihe myös mediassa tällä hetkellä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.