TERVEYSTALON BLOGI
Juha Tuominen, 24.5.2012, 9:33Terveydenhuolto tarvitsee innovaatioita
Innovatiivisten toimintamallien ja palveluinnovaatioiden tarve sosiaali- ja
terveyspalveluissa on todellinen. Uuden teknologian hyödyntämisessä ja
palveluinnovaatioissa uskotaan ja toivotaan olevan suurta potentiaalia
terveydenhuollossa. Kolme maailmanlaajuista trendiä kiihdyttävät uusien
teknologioiden käyttöä terveydenhuollossa: yksilöiden lisääntyvä halu oman
terveystiedon hallintaan, halu ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen
ja väestön ikääntymisen aikaansaama palvelutarpeen lisäys, joka pitää
kompensoida uusilla toimintatavoilla.
Mobiili- ja internet-teknologian avulla terveydenhuoltoon saadaan palveluita, joissa pääpaino on terveyden edistämisessä, ehkäisyssä ja ylläpitämisessä, ei pelkästään sairauksien hoidossa. Asiakaslähtöinen ajattelu ja palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ovat synnyttäneet innovaatioita ja malleja, jotka sekä lisäävät toiminnan tehokkuutta että tuovat kustannussäästöjä. Jo pelkästään niinkin yksinkertainen asia kuin sähköinen ajanvaraus tuo ainakin yksityisillä toimijoilla miljoonien säästöjä.
Uusissa terveydenhuollon innovatiivisissa malleissa hoito ja palvelu eivät ole sidottu aikaan, paikkaan tai tuottamisen muotoon. Asiakaslähtöisen palvelujen kehitystyön tuloksia ovat jo potilaan omat terveystilit, sähköinen resepti ja mobiiliajanvarausmahdollisuus. Nykyteknologia kuitenkin mahdollistaisi paljon enemmän.
Palvelujen tuottamisen uudelleenmuotoiluista ovat hyviä esimerkkejä jo toiminnassa olevatosaamiskeskukset, magneettikuvausrekka, palvelubussi ja terveyskioskit. Käytännön esimerkkinä osaamiskeskusinnovaatiosta käy etäradiologia. Radiologisen osaamisen ollessa kortilla, radiologit toimivat virtuaaliyhteisönä sähköisesti rintarinnan arvioimassa magneettikuvia ja lääkärille tärkeän sekä potilaan oikeuksien varmistamisen kannalta merkittävän, toisen lääkärin konsultaation ja arvioinnin saaminen onteknisesti helppoa. Kuvat, paperit, diagnoosit ja sairaskertomukset siirtyvät ihmisten sijaan. Nämä uudet toimintamallit ennen kaikkea parantavat hoidon laatua ja samalla vähentävät kustannuksia. Samaa toimintamallia voi käyttää myös monella muulla lääketieteen osa-alueella.
Suomessa on huippuosaamista niin terveydenhuollossa kuin it-teknologiassakin. Lisäksi Suomi on pieni maa, viiden miljoonan ihmisen terveydentilaa luulisi olevan helpompi arvioida, hallita ja ohjata, kuin suurten kansojen. Suomella on kaikki edellytykset olla terveydenhuollon edelläkävijämaa. Valitettavasti näin ei vielä ole, vaan Suomi on monella osa-alueella terveydenhuollon takapajula. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystyö kangertelee pahemman kerran, insinöörien luvatussa maassa innovaatiot etenevät etanan vauhtia. Toukokuun alussa olleilla Terveydenhuollon ATK-päivillä oli 1000 osallistujaa. Osaajamäärä kyseisellä alueella lienee moninkertainen. Jos tämän joukkion työpanos saataisiin kohdennettua viisaasti, voisi Suomesta kehittyä innovaatioiden viejä, eikä tuoja, niin kuin nyt on käymässä.
Juuri julkaistussa EU:n terveydenhuollon paremmuusluokituksessa (www.healthpowerhouse.com) Suomi nousi sijalta 12 sijalle 10, mutta on edelleen kaikkia muita Pohjoismaita jäljessä. Potilaiden odotusajat ovat Suomessa EU-maiden pisimmät, samalla viivalla Bulgarian kanssa.
Kuntakentällä väreileekin jo muutos, palvelurakennetta rukataan seuraavien vuosien aikana. Osalla on positiivinen odotus innovatiivisista vaihtoehdoista terveyspalveluiden tuottamiseen, mutta yksi suurimpia esteitä teknologian ja innovaatioiden käyttöönotolle on terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuun hajanaisuus. Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat kirittävät, haastavat ja täydentävät julkisia palveluja. Tulevaisuudessa monituottajamallit varmistavat yhä suuremman osan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kaikille suomalaiselle. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään asiakaslähtöisesti lopputulos vastaa todennäköisimmin tärkeimpiin tulevaisuuden terveydenhuollon trendeihin ja haasteisiin - yleiseurooppalaiseen kehitykseen ja lainsäädäntöön, kustannustehokkuuteen, asiakastyytyväisyyteen, terveyserojen kaventumiseen ja tasa-arvon toteutumiseen sekä palveluinnovaatioiden syntyyn.
Kirjoittaja on Terveystalon johtava ylilääkäri.
Terveydenhuollossa tarvitaan tietenkin innovaatioita. Mutta ei huolellisuuskaan olisi pahitteeksi. Perhepiirissä koettiin viisi vuotta sitten TIA-kohtaus, joka hoidettiin HYKS:ssä. Vähitellen näkökykyä alkoivat haitata kaksoiskuvat. Siispä aika silmälääkärille - kaihi. Kaksoiskuvat jatkuivat ja silmäklinikalta maksusitoumus toiselle silmälääkärille - kaihi. Nyt kaihileikkaus molempiin silmiin yksityisellä lääkäriasemalla. Kaksoiskuvat jatkuivat. Siis uudelleen yhteys silmäklinikalle ja taas maksusitoumus, nyt jo neljännelle silmälääkärille. Kuunneltuaan hetken potilaan ongelmia tämä lääkäri totesi heti niiden perimmäisen syyn ja sanoi yli 2.000 euron kaihileikkausten vain huonontaneen tilannetta. Lisäksi hän sanoi, että silmälääkärin työ yleisesti on niin helppoa, että siinä ei osata kiinnittää riittävästi huomiota vakavampiin ongelmiin. Nyt edessä ovat optikkokäynnit ja hyvin harvinaisten linssien hionta. Ja hintaakin kuulemma kertyy reippaasti. Toivottavasti nyt löytyy apu.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.