PÄÄKIRJOITUS
Kati Haapakoski, 27.1.2012, 14:57Voimavarat oikein jakoon
Pieni joukko potilaita käyttää suuren osa terveydenhuollon voimavaroista. Pari vuotta sitten pääkaupunkiseudulla alle kymmenen prosenttia käytti 80 prosenttia alueen terveydenhuollon kustannuksista.
Jos kalliiden potilaiden hoitokäytännöt tehostuvat, hoitokustannukset saattavat alentua. Se puolestaan säästää terveydenhuollon voimavaroja tai mahdollistaa niiden siirtämisen muiden potilaiden hoitoon.
Tilkkutäkin jakamisesta seuraa myös priorisointia. Sitä eivät kaikki halua myöntää, vaikka se on välttämätöntä.
Lääkärikin voi joutua puun ja kuoren väliin. Kalliimpi hoito saattaisi auttaa potilasta enemmän kuin edullisempi, mutta lääkärin täytyy valita edullisempi, koska arvioidaan, että kalliimman tarjoama suhteellinen hyöty ei ole riittävä.
Valtaosa potilaista haluaisi mahdollisimman tuloksekkaan hoidon hinnalla millä hyvänsä. Rahasta puhuminen yksittäisen potilaan kohdalla on vaativa tehtävä.
Kun puhutaan sairauskuluista, äänessä on useimmiten maksaja, harvemmin potilas. Maksajan rooli ei ole helppo, mutta ei ole potilaankaan, monestakaan syystä. Kun hoitojen hinnoista revitellään kärjekkäästi julkisuudessa, potilaskin saattaa syyllistyä.
Suomalainen yhteiskunta maksaa valtaosan hoidoista ja pyrkii asettamaan kaikki kansalaiset samalle viivalle. Käytännössä tämä periaate ei aina toteudu esimerkiksi syöpähoidoissa. Korjattavaa on muuallakin.
Kelan lisäksi kunnat ovat keskeisessä asemassa. Pelkona on ollut esimerkiksi se, että ne alkaisivat rajoittaa kalliiden hoitojen saamista rahapulaan vedoten.
Harvoin julkisuuteen tulee tietoja tapauksista, joissa potilaan hoito tai terveys on kärsinyt säästöjen takia. Enimmäkseen näitä epäilyjä on esitetty syöpähoitojen kohdalla. Todellinen tilanne olisi mielenkiintoista tietää.
Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja.
Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että potilaskin miettiin, onko saatu hoito hintansa arvoista. Tämä edistäisi tarpeettomien hoitojen tekemättä jättämistä.
Ja kymmenien tuhansien käyttämisen muutaman elinkuukauden vuoksi ei ole järkevää.
Olipas ällistyttävän tekopyhä pääkirjoitus ja toiminta tältä julkaisulta. Ensin lehti hankkii sairaanhoitopiireistä yksityiskohtia myöten (olivatkohan tietojen antajatkaan ihan tietosuojarajojen paremmalla puolella?) tietoja potilaista, jotka voidaan näiden tietojen perusteella tunnistaa, ja sitten kirjoitetaan "Kun hoitojen hinnoista revitellään kärjekkäästi julkisuudessa, potilaskin saattaa syyllistyä." Näitä tietoja ei varmaankaan julkisuudessa olisi revitellyt kukaan muu kuin Mediuutiset, ja asian kannalta riittävää revittelyä olisi ollut hoitojen hinnat, ei potilaiden yksityiskohtaiset tiedot.
Kannattaa tutustua tutkimukseen "Sairas köyhyys", mm. sieltä valkenee hyvin, onko kenenkään terveys kärsinyt säästöjen takia.
Tällä hetkellä Kela rajoittaa niin voimakkaasti tuki- ja liikuntaelinvammaisten kuntoutukseen pääsyä, että aivan varmasti se tulee monin tavoin vaikuttaa vaikeavammaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Toivottavasti joku taho - vaikkapa Kelan tutkimusosasto itse- ottaa seurattavakseen, millaisia vaikeutuvia oireita vaikeavammaisille koituu ja millaisia kustannuksia yhteiskunta joutuu vaikeutuvista oireista maksamaan.
PÄÄKIRJOITUS
Kati Haapakoski, 25.5.2012Arvot muuttuvat vähitellen
On melko kylmä ajatus, että terveyttään laiminlyövien pitäisi maksaa hoidostaan enemmän. »
PÄÄKIRJOITUS
Kati Haapakoski, 4.5.2012Lippulaiva on pahassa paikassa
Orionin vakavimmat kilpailijat olivat suomalaisia apteekkareita. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.