Hyvinvointia luomassa

Kuva: TIMO PYLVANAINEN

Mediuutisten kesälehden teema on hyvinvointi. Virallisesti hyvinvointi tarkoittaa vaurautta ja hyvää terveydentilaa, mutta siihen vaikuttavat myös sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus.

Varakkuus liittyy hyvinvoinnin määritelmään keskeisesti, mutta useimmiten ihminen voi hyvin, jos hän kokee olevansa onnellinen. Onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää.

Sigmund Freudin mukaan rakkaus ja työ ovat tärkeimmät onnen lähteet. Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Aristoteles oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä. Niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta ja tekevät yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

Miten suomalaiset määrittelevät onnellisuuden 2000-luvulla? Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tutki asiaa vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa. Suomalaiset asettivat onnellisuuden osatekijät seuraavaan järjestykseen:

1. Perhe-elämä ja hyvän perhe-elämän ihmissuhteet.

2. Hyvä terveys.

3. Ystävyys- ja ihmissuhteet yleensä.

4. Rakkauden kokemus eli rakastaa ja tuntea tulevansa rakastetuksi.

5. Turvattu perustoimeentulo.

Hyvät tulot, varakkuus ja korkea elintaso ovat vasta sijalla 12.

Vaikka näin on, hyvinvoinnista ei voi puhua puhumatta taloudesta.

Talous sai määräävän paikan hyvinvoinnin ymmärtämisessä 1700-luvulla, kun markkinayhteiskunnan kannatus voimistui. Talouskasvusta tuli tekijä, jolla mitattiin kansakunnan menestymistä.

Feodaaliset tuotantosuhteet korvautuivat markkinatalouden periaatteilla. Teknologinen kehitys alkoi kehruukoneista ja höyrymoottoreista ja johti valtavaan tuotannon lisäykseen ja aineellisen hyvinvoinnin kasvuun.

Kansantalouden menestystä mittaava bruttokansantuote ei kuitenkaan ota huomioon tekijöitä, joita on vaikea tai mahdoton mitata rahassa. Se ohittaa terveyden, monet turvallisuuteen ja fyysiseen ympäristöön liitetyt asiat, ihmisoikeudet, demokratian, tasa-arvon, osallistumisen ja monet vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen yhteisöön liitetyt asiat.

Tutkimusten mukaan perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen bruttokansantuotteen ja tulojen kasvu ei enää entiseen tapaan lisää hyvinvointia, vaan saattaa tietyn rajan jälkeen jopa heikentää elämisen laatua.

Huono-osaisuuden välttäminen on tärkeää, sillä pätevä hyvinvoinnin mittari on huono-osaisuus. Mitä pienempi on huono-osaisten osuus, sitä paremmin koko yhteisö voi.

Hyvinvoinnin luomisessa ei kannatakaan panostaa aineellisen vaurauden korostamiseen, vaan elämän merkityksellisyyden korostamiseen, ihmissuhteiden arvostamiseen ja huono-osaisuuden välttämiseen. Näyttää siltä, että painopiste on siirtymässä tähän suuntaan. Siihen voi jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan.

P.s. Mediuutiset on jälleen kasvattanut lukijamääräänsä julkisella sektorilla. Tuoreessa TNS PäättäjäAtlas -tutkimuksessa Mediuutiset oli luetuin terveydenhuoltoalan lehti julkisella sektorilla. Se oli myös ainoa ammattilehti kymmenen luetuimman joukossa. Kiitos lukijoillemme! Ollaan yhteydessä!