Pääkirjoitukset

Kimmo Seppälä, 21.1.2010, 16:41

Kannattaa erikoistua geriatriaan

Vanhustenhoito on kohta pop. Töitä riittää, eikä tutkimusrahasta ole puutetta.

Kuva: Reima Kangas

On vielä turhan aikaista iloita, mutta ilmassa on lupaavia merkkejä siitä, että vuonna 2040 meitä lähes 400 000 yli 85-vuotiasta vanhusta on edes joku hoitamassa.

Tällä hetkellä geriatriaan erikoistuneita lääkäreitä on Suomessa noin 200. Se ei ole paljon, mutta onneksi lääketieteen opiskelijoissa on hiljalleen herännyt kiinnostus ikääntymisen ja ikäihmisten hoitoon.

Esimerkkinä käyköön Kuopion yliopisto, missä vielä kolme vuotta sitten geriatriaan erikoistui vain kahdeksan lääkäriä. Nyt heitä on 30.

Geriatrian parissa tehdään ahkerasti tutkimusta. Rahaa on luvassa jatkossakin, kun rahoituspäätöksiä tekevä ikäluokka ikääntyy itse. Työn alla on monia uudentyyppisiä hoitomuotoja, kuten Alzheimer-prosessia hidastavia tai jopa pysäyttäviä muistihoitoja. Niitä nähtäneen jo lähivuosina.

Toinen syy geriatriasta kiinnostumiseen voivat olla nuorten lääkäreiden omat kokemukset. Vanhustenhoidon tarve konkretisoituu, kun lähipiirissä ja lähisukulaisissa on entistä enemmän hoitoa kaipaavia vanhuksia. Monelle syntyy halu vaikuttaa asioihin.

Geriatrian arvostus on selvässä nousussa. Kaksi vuotta sitten tehdyn geriatriakyselyn mukaan yli 60 prosenttia geriatreista koki työtään arvostettavan melko tai erittäin paljon. Vuonna 2001 vastaava luku oli vain 40 prosenttia.

Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös työilmapiirin muutoksia. Sekin näyttää olevan menossa parempaan suuntaan. Vuosituhannen vaihteessa 20 prosenttia geriatreista piti vanhustenhuollossa vallitsevaa työilmapiiriä melko hyvänä eikä se kenenkään mielestä ollut erittäin hyvä. Kaksi vuotta sitten erittäin hyväksi tai melko hyväksi ilmapiirin arvioi noin 60 prosenttia geriatreista.

Ehkä voimme sittenkin vanheta turvallisin mielin.

Kommentoi artikkelia

*Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia