Mikä on terveyskeskuksen oikea tehtävä?

Sairaanhoito muuttuu. Kunnanlääkäriaikana lääkäri teki diagnoosin vastaanotollaan, antoi hoidon ja tarvittaessa leikkasi potilaan kunnansairaalassa. Anestesian antajaksi kelpasi talonmies ja laboratoriosta tarvittiin hemoglobiini.

Nyt lääketiede on monimutkaisempaa. Toki yleislääkäri pystyy edelleen tekemään tavalliset diagnoosit ja hoidot terveyskeskuksessa, mutta joka vuosi noin neljännes terveyskeskusalueen asukkaista käy hoidossa ja tutkimuksissa erikoissairaalassa.

Erikoissairaalassa tarvitaan usein hyvinkin suppean erikoisalan erikoislääkäriä. Lääketieteen kehittyessä yhä useamman potilaan hoito on erikoislääkärin työtä. Tämän todistaa jo se, että erikoissairaanhoidon potilasmäärät ja kustannukset kasvavat jatkuvasti nopeammin kuin perusterveydenhuollon.

Valtiovalta ja muutkin arvonsa tuntevat juhlapuhujat paasaavat kuitenkin perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Itse kansanterveyslääkärinä olen samaa mieltä: vahvistettava on. Mutta miten?

Terveyskeskuksiin ei kannata hankkia kovin monimutkaisia laboratorioanalysaattoreita tai magneettikuvaus- ja sädehoitolaitteita. Eikä terveyskeskuksissa riitä töitä suppean erikoisalan osaajalle. Pitäisikö siis lisätä yleislääkäreitä, jotta yhä niukemmin oirein vastaanotoille hankkiutuvista potilaista ehdittäisiin kirjoittaa enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon?

Kun kansanterveyslaki aikanaan säädettiin, ideana oli ennen kaikkea ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Pitäisikö terveyskeskusten palata näille juurilleen?

Ennalta ehkäisevästä toiminnasta paras esimerkki on äitiysneuvolatoiminta. Lastenneuvola on yhtä hyvä juttu.

Mutta mitä muuta ennalta ehkäisy voisi olla? Kaikki kansalaiset tietävät liikunnan merkityksen, viinan ja tupakan vaarat, sydän- ja verisuonitautien kannalta oikean ravinnon. Mutta valtaosa ei silti liiku, ei välitä ravintosuosituksista, lihoo ja ryyppääkin vielä.

Miten aikuinen ihminen voidaan ”pakottaa” terveellisyyteen? Miten otetaan kiinni syrjäytyvät nuoret? Juoppous-, huume- ja psyykesairausriskissä olevat? Pitääkö terveyskeskuslääkärin lähteä teille ja aitovierille syyllistämään porukkaa, jolla ei ole töitä, joka ei pääse kouluun ja jonka vanhemmat eivät ehdi rakastaa?

Yhteiskunta ja media ruokkivat koko ajan yleistä ilmapiiriä: kaikki mulle heti ilman vaivaa. Itsekkyys-, ahneus- ja bailauskulttuurin rinnalla terveellisyyssaarnat eivät pysty kilpailemaan.

Olisi kiire keksiä uusia ennalta ehkäisevän terveydenhoidon keinoja. Ja jos perusterveydenhuoltoa joskus oikeasti aiotaan vahvistaa, pitäisi ainakin heti kieltää uusien resurssien käyttäminen sairaanhoitoon. Tulevaisuuden kannalta ainoastaan hyvä sairauksien ehkäisy pystyy vaikuttamaan merkittävästi jatkuvaan kustannusten kasvuun.

Kirjoittaja on Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri.

Lähetä

Tulosta