Polkuriippuvuutta

Kuva: Kirsi Salovaara

Ilmastonmuutoskesä alkaa olla takana. Kesän aikana Suomi isännöi paria suurta kansainvälistä terveydenhuollon alan seminaaria. EHMAn eli European Health Management Associationin vuosikokous järjestettiin Lahdessa kesäkuussa. Paria viikkoa myöhemmin vielä hulppeampi terveystaloustieteen kokous, ECCE eli European Conference on Health Economics, kokosi satoja alan tutkijoita esittelemään tuloksiaan Finlandia-taloon. Tietoa tulvi. Tutkimustulokset antoivat vihjeitä siitä, miten terveydenhuoltoa pitäisi johtaa ja järjestää. Tulokset olivat osin ristiriitaisia ja kovin kaukana käytännöstä. Asia tuntui olevan monimutkainen.

Vaikka Euroopassa on useita erilaisia malleja järjestää terveydenhuolto, hoidon ja palvelun laatu ja saatavuus eli se miten potilasta hoidetaan, vaikuttaa kovin samanlaiselta. Suomea on totuttu pitämään terveydenhuollon mallimaana, minkä kuuli useaan otteeseen molemmissa kokouksissa. Tosin moni otti esille senkin, että palvelujen saatavuus on meillä viime vuosina syystä tai toisesta heikentynyt. Eräs ministeriön laitoksen asiantuntija totesi, että noin 70 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jossa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus on huonoa. Gallup-tutkimustoimisto julkaisi parisen vuotta sitten tutkimuksen, jossa Suomen terveydenhuollon laadun todettiin olevan eurooppalaista parempaa keskitasoa, mutta saatavuus surkeaa.

Eurooppalaisiin järjestelmiin perehtyessä on tullut tehtyä mielenkiintoinen havainto liittyen palvelujen saatavuuteen tai siihen, miten siihen suhtaudutaan. Useassa eurooppalaisessa järjestelmässä potilas ”hakee” palvelut, meillä ne ”tarjotaan”. Kaksi selkeästi erilaista polkua.

Miten palvelujen saatavuus voi olla huonoa, kun tarjoajia on liikaa tai ainakin riittävästi? Tarjonnan eli järjestämisen voimaan ohjata oikein on uskottu. Aina ohjaus ei kuitenkaan ole toiminut. Erikoissairaanhoidon sakkopäiväkäytäntö lyhensi sairaalahoitojaksot Euroopan lyhyimmiksi, mutta jopa liian lyhyiksi; potilaat jäävät keskeneräisiksi. Kunnan vanhainkodit korvattiin Kela-korvausten toivossa yksityiseltä sektorilta ostettavalla tehostetulla asumispalvelulla, ja hyvää ja kallista hoivaa on nyt liikaakin tarjolla. Lääkärit etsiytyivät työterveyshuoltoon, se taas avasi tien vuokrausyrityksille.

Julkisen terveydenhuollon, kuten kaikkien instituutioiden, kehittämistä säätää polkuriippuvuuden rajoitus. Järjestelmää ei voida kehittää rationaalisimpaan tai palvelujen tehokkaimman järjestämis- ja tuottamismallin suuntaan, koska kehittäminen onnistuu vain, jos se tehdään historian jo viitoittamalla polulla. Terveydenhoito toimii rahataloudessa. Keskustelu terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta on alkanut. Realistinen, näkemyksellinen uudistamistyö hyödyntää koko polun leveyden, eikä jää makaamaan polun reunaan.

Kirjoittaja on Vantaan terveyspalvelujohtaja.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (2 kappaletta)

Re: Polkuriippuvuutta 7.8.2010 17:23

Mitä, Suomi on terveydenhuollon mallimaa?! Onko Vantaan terveyspalvelujohtajalla varaa sarkasmiin näin vakavassa asiassa?

Pete69 Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje

Teit ilmoituksen epäasiallisesta viestistä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.

Default=Ole hyvä ja tarkista, että vastauksesi on kuvan teksti. Voit vaihtaa kuvaa kuvan napsauttamalla "Uusi kuva"

Re: Polkuriippuvuutta 16.8.2010 9:28

Onko todellakin Vantaan terveyspalvelujohtaja ihan huumori linjalla vai onko mahdollisesti univajetta?
"tarjotaan palvelut" "hyvää ja kallista hoivaa liikaakin tarjolla" ja "terveydenhuollon saatavuus surkeaa "
Käsittämätontä polkuristeilyä.

slowpatient Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Katso kaikki kommentit (2 kappaletta)