Hierarkia tahmentaa epäkohtiin puuttumista

Blogit

Toinen versio Husin kriisistä

Edellinen blogini Husin muutosprosessin epäonnistumisesta saa jatko-osan, koska viestintäammattilaisten Elonmerkki-tapahtumassa viime viikolla kuultiin toinen versio tapahtumista. Sen esitti yksi toimitusjohtaja Kari Nenosen silloisista alaisista.

Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen työskenteli pari vuotta tulosyksikön johtajana suoraan Nenosen alaisuudessa. Elonmerkissä hänen aiheensa oli strategian toteuttaminen.

Tuomisen tulkinnan mukaan Husin johtamisongelmien perussyy oli epäuskottava muutosstrategia, johon ei sitouduttu.

Strategian ensimmäisessä versiossa tärkeimmäksi asiaksi oli nostettu kustannustehokas toiminta ja budjetissa pysyminen. Sisäisen keskustelun jälkeen listan viimeinen asia, asiakkaiden hoitaminen mahdollisimman hyvin, nousi kärkeen.

- Sen, joka strategiasta ensimmäisenä kertoo, pitää uskoa siihen kuin pässi sarviinsa – siihen pitää sitoutua. Husissa uskottavuuden puutetta oli näkyvissä alusta alkaen, kuvasi Tuominen.

Jos toimeenpanokyky puuttuu, viestintäkin muuttuu propagandaksi.

Kun Nenonen piti epäilyksiä esittäviä alaisia suorastaan pettureina, Tuomisen mukaan he olivat rohkeita.

- Kun strategiasta ensimmäistä kertaa kerrottiin, joku rohkea nosti käden ja sanoi että organisaatio syö strategian aamupalaksi.

Tuominen korostaa, että strategia vaatii aina perustelut: miksi ollaan tekemässä sitä mitä ollaan. Vaativille asiantuntijoille perusteleminen on erityisen tärkeää.

- Päämäärä pistää pystyä selittämään kaikille. Kun strategia viestitään kuntapäättäjille ja terveydenhuollon asiakaspalvelijoille, viesti on sama mutta se pitää räätälöidä eri tavoin. Ihmiset kaipaavat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä esimerkiksi asiakaslähtöisyys tarkoittaa. Sanojen ja tekojen pitää myös olla linjassa keskenään.

Tuominen sanoo, että strategian toteuttaminen vaatii kahta asiaa: toimeenpanokykyä ja viestintää.

- Jos toimeenpanokyky puuttuu, viestintäkin muuttuu propagandaksi. Tällä tavoin kävi Husissa.

Asiantuntijaorganisaation ongelmatkin Tuominen myöntää.

- Asiantuntijaorganisaation haaste on, että se voi kaatua omaan asiantuntijuuteensa, hukkua siihen jargoniin. Se on tavallaan menneisyyttä, että on esimies-alaissuhteita ja sinä teet vain mitä käsketään.

Blogit

Onko lääke mummolle vaarallinen?

Kivaa vaihtelua rokotusten mahdollisten haittojen pohdinnalle: Nyt kohistaan vanhusten lääkkeiden vaarallisuudesta. Fimea on koonnut tietokannan, jossa lääkkeiden haitallisuus iäkkäille ihmisille on jaoteltu eri luokkiin.

Asian mediakiinnostavuutta kuvaa muun muassa se, että aihe on päässyt maalaislehtien pääkirjoituksiin - ja se on kuulkaa melkoinen saavutus. Tarjolla olisi ollut omenavarkaissa käynyt karhu tai Mikkelin toriparkin etenemispulmat, mutta vanhusten lääkitys on nyt hirveän vaarallista. Aivan kuin puhuttaisiin lisäaineista, ravinnelisistä, ympäristömyrkyistä, ilman pienhiukkasista. Lääkkeitähän määrätään pitkäaikaisten, usein etenevien sairauksien hoitoon ja lisäsairauksien estämiseen, niitä eivät terveet ihmiset syö, eivätkä sairaatkaan turhaan.

Uutisoinnissa minua häiritsee se, että otsikoita lukemalla saa käsityksen, että kaikki lääkitys on vaarallista, ei pelkästään iäkkäille vaan yleensä kaikille. Lääkärit, jotka tuntevat sairauksien hoidon ja lääkkeiden vaikutukset, sivuutetaan kuin täysin pihalla olevat lumiukot. Kuitenkin he ovat kaikesta lääkehoidosta myös vastuussa - ihan aikuisten oikeesti.

Jos katsoo iäkkäille vaarallisimpien lääkkeiden luetteloa, siinä on alle 5 sellaista lääkettä, joita minä yleensäkään kirjoitan minkään ikäiselle potilaalle. Nitrofurantoinia kirjoitetaan 3-5 päivän kuuri, mikä on turvallista. Mutta joskus se on ainoa tehokas estolääke jatkuviin virtsatulehduksiin, jotka vievät vanhuksen jalattomaksi ja heikkokuntoiseksi.

ASAn välttäminen metabolista syndroomaa sairastavalla diabeetikolla olisi lähes hoitovirhe. Miten ihmeessä se voi päätyä noin vaaralliseksi lääkkeeksi? Loput listalla esiintyvät lääkkeet ovat nykyisin erittäin harvinaisia. Niiden sijasta on jo vuosia kirjoitettu turvallisempia ja nykyaikaisempia valmisteita.

Listalla on myös käsikauppavalmisteita, vatsa- ja ummetuslääkkeitä. Onko näitä koskevia varoituskylttejä riittävästi apteekeissa?

Nukahtamis- ja unilääkkeet ovat haitallisia ja riippuvaisuutta aiheuttavia kaikenikäisillä. Mutta mitä tehdään vanhukselle, joka on jo 20 vuotta käyttänyt pientä annosta nukahtamislääkettä? Jos jätän kylymän viileesti reseptin uusimatta, vanhus valvoo itsensä sekopäiseksi; elimistö kärsii sellaisestakin. Koko elämä on muutenkin tasapainottelua omatoimisuuden, elämän (ja unen) laadun, kaatumisriskien ja epävarmuuden kanssa. Omaiset, omaishoitajat, kotipalvelu ja muut potilaan läheiset ovat tärkeitä niissä neuvotteluissa, joissa lääkkeiden aloituksia ja lopetuksia mietitään.

Hoidossamme on yhä enemmän kotona asuvia yli 85-vuotiaita, joilla on erittäin paljon sairauksia. Kaikkia on hoidettava parhaan tiedon ja taidon mukaan.

Sama ongelma koskee lääkäreille suunnattuja Käypä Hoito -suosituksia. Jos hoitaa tiettyä sairautta kaiken ohjeistuksen mukaan, tekee hallaa saman potilaan monelle muulle sairaudelle. Yksi lääke kun auttaa tähän, mutta pahentaa toista. Potilailla kun on useita sairauksia, joiden tärkeysjärjestystä voi lääkäriparka ihan issekseen pohdiskella. Munuaiset sököt, turvotuksia, veren suolat ja sokerit heittelevät, hengenahdistusta, verenohennusta ja sydämen vajaatoimintaa.

Eipä elämästä selviä hengissä.

Kirjoittaja on Mediverkon vastaava ylilääkäri Pankalammen terveyskeskuksessa Mikkelissä.

Blogit

Kelpaisiko 2 500 kalorin burgeri?

Burger King lanseerasi Yhdysvalloissa 2 530 kilokaloria sisältävän pizzaburgerin, jossa on rasvaa 144 grammaa ja suolaa 9,45 grammaa!

Suonitukosburgeri on näön vuoksi pilkottu osiin, jotta sen voisi jakaa ystävien kesken. Epäilenpä, että se putoaa ainakin puolitettuna aika moneen valmiiksi venyneeseen mahalaukkuun. Ei ihme, että painoindeksit ja verenpainetasot ovat pilvissä yhä useammalla länsimaisella lapsellakin.

Suomessakin lapset syövät suolaa jo yli kymmenkertaisesti vähäsuolaisiin kulttuureihin verrattuna.

”Suolan kalium-magnesium-kivennäisyhdistelmä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta”, kaunistelee Suomessa toimiva hampurilaisravintola. Joopa. Lapsia suojaa elintapasairauksilta vain ja ainoastaan roskaruuan syönnin rajoittaminen, koska esimerkiksi hampurilaisten lähes kaikki ainesosat ovat voimakassuolaisia. Rasvan laadusta puhumattakaan.

Blogit

Se voi toimia sittenkin!

Kirjoitin viime viikolla jutun kuntien lääkäripulan loppumisesta. Mainitsin jutussa, että lähinnä tämä onni koskee kasvukeskuksia ja maakuntien pääkaupunkeja. Syrjäseudut saavat edelleenkin kärvistella ilman lääkäreitä.

Jutun ilmestyttyä sain puhelun Lieksan terveyskeskuksen ylilääkäriltä. Hän pahoitteli myöhästynyttä soittopyyntöön palaamistaan, mutta kertoi samalla, että lääkäritilanne Lieksassa näyttää paranevan. Eurolääkäriasetuksen ansioista helpotusta on tulossa seuraavan puolen vuoden aikana.

Otin tällä viikolla yhteyttä Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Helli-liikelaitoksen toimitusjohtajaan Airi Turuseen. Tein juttua siitä, kuinka Helli joutui kesällä purkamaan Coronarian kanssa tekemänsä lääkäripalvelusopimuksen, koska Coronaria ei ollut pystynyt toimittamaan tarpeeksi lääkäreitä Rääkkylän, Kesälahden, Kiteen ja Tohmajärven asukkaiden perusterveydenhuollon tarpeisiin.

Eurolääkäriasetus alkaa näkyä Helli-alueellakin. Turunen kertoi, että yksi eurolääkäri on juuri aloittamassa ja muutaman kanssa käydään neuvotteluja. Vuoden loppuun mennessä Helli-kunnissa palvelee pari-kolme eurolääkäriä lisää. Ostot nyt lääkäripalvelut tarjoavalta AttendoMedonelta vähenevät silloin huomattavasti.

Syrjäkuntien terveysjohtajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että eurolääkäriasetuksen tuoma pakkotyösuhde kuntaan on oikeasti hyvä keino lääkäripulan helpottamiseksi. Samaa sanoi yllä olevaa juttua varten haastattelemani Kuntaliiton edustaja: ylilääkärien mielestä eurolääkäriasetus on hyvä asia.

Lääkäriliitto vastustaa eurolääkäriehdotusta tulisesti, samoin lääkäripalveluyritykset.

Lääkäripalveluyritysten kanta on ymmärrettävä. Niiden on tehtävä voittoa omistajilleen. Ilman työvoimaa se ei onnistu.

Lääkäriliitto puolestaan on kannellut EU-komissiolle eurolääkäriasetuksesta, koska se muun muassa rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Jos käy niin, että eurolääkäriasetus ja suurten kandikurssien valmistuminen vähentävät syrjäkuntien lääkäripulaa, niin ollaan mielenkiintoisten kysymysten ääressä.

Onko pakko pahasta?

Blogit

Jäätelönsyönti lisää hukkumis­kuolemia

Mikseivät lööpit ole viime päivinä riekkuneet jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välisestä ilmeisestä yhteydestä?

Sekin iltapäivälehti, joka painoi lööppiinsä ”Rokote aiheutti narkolepsian” ja huomaamattomasti ”Epäily” siihen sivuun. Eikö nyt olisi aika laittaa hukkumiskuolemista vastaava viranomainen koville?

Jäätelönsyönnissä on se ongelma, että siihen ei liity pelkoja joilla ratsastaa. Narkolepsia puolestaan on pelottava kummajainen, viis siitä kuinka harvinainen se on.

Rokotuksen ja narkolepsian mahdollinen yhteys pitää tietenkin selvittää. Hysterian lietsonta on kuitenkin turhaa.

Ja sekin täytyy hyväksyä, kuten THL:n pääjohtaja Pekka Puska on sanonut, että narkolepsiatapausten määrän kasvun syy ei ehkä koskaan selviä.

Blogit

Jokaisen geenit sirukortille

Ei niinkään kaukaisessa tulevaisuudessa kaikille Suomessa syntyneille lapsille tehdään täydellinen geenitesti. Eikä se tule olemaan mikään vaativa temppu; vähän sylkeä ja muutama sata euroa. Kaksikymmentä vuotta sitten operaatio olisi maksanut 3 miljardia euroa per henki!

Genetiikan kehitys on yhtä suuri mullistus kuin tiedonkäsittelyn muuttuminen analogisesta digitaaliseksi. Nyt meillä on internet ja teräväpiirtotelkkarit. Hirmuinen laskentateho ratkaisee tieteellisiä ongelmia pikavauhdilla.

Joissakin tapauksissa perimä antaa sairaan lääkehoidon kannalta äärimmäisen tärkeää tietoa. Geenitestien yleistyminen tuo mukanaan monimutkaisia eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niiden pohtiminen edellyttää myös poliitikkojen osallistumista keskusteluun.

Blogit

Vastapainoa rasvalle

Lontoon Imperial Collegen tutkijat esittivät hiljattain julkaistussa tutkimuksessa, että pikaruokaravintolat voisivat tarjota rasvaisen ruuan vastapainoksi statiineja. Edullista ja vaikuttavaa, tuumivat tutkijat.

Aiemmin tutkijat ovat pohtineet, pitäisikö statiineja lisätä juomaveteen.

Esitys herättää ristiriitaisia tunteita. Kuinka paljon huonoista elintavoista johtuvia vaivoja pitää ylipäätään hoitaa lääketieteen keinoin?

Vastaavanlaista keskustelua on aikanaan käyty myös verenpainelääkkeiden Kela-korvauksista. Pitääkö yhteiskunnan osallistua lääkekuluihin, jos tauti johtuu elintavoista? Tai lihavuusleikkauskuluihin?

Ehkä statiinitarjoilu pikaruuan yhteydessä patistaisi kuitenkin pohtimaan ruokailutottumuksia. Imperial Collegen tutkijatkaan eivät väitä, että statiinitableteista olisi terveiden elintapojen korvaajiksi.

Blogit

Antibiootit verolle

Uutinen superbakteerista on pelotellut tällä viikolla ihmisiä ympäri maailman. Suomessa ensimmäinen karbapenemaasia eli KPC-entsyymiä tuottava suolistobakteerin kantaja löytyi viime kesänä. THL:n ylilääkäri Antti Hakasen mukaan nyt ollaan tekemisissä bakteerien MM-sarjalaisen kanssa. MRSA on vasta SM-sarjalainen.

Huoli superbakteerien leviämisestä ja antibioottien tehon häviämisestä on kova. Nottinghamin yliopiston infektio-osaston johtaja Richard James ehdottaa Guardianin haastattelussa antibioottien laittamista verolle. Hän vertaa antibiootteja öljyyn ja muihin rajallisiin luonnonvaroihin. Antibiooteista saadut verorahat tulisi käyttää uusien lääkkeiden kehittämiseen.

Antibioottien, kuten luonnonvarojenkin rajallisuus, on globaali huoli. Antibioottien käyttö esimerkiksi Aasiassa tai Euroopassa vaikuttaa koko muuhun maailmaan. Potilaat liikkuvat, sairaudet liikkuvat, resistantit bakteerit liikkuvat

Superbakteerien ottaessa vallan nykyiset itsestäänselvyydet häviävät: umpilisäkkeen poistosta tulee vaarallinen operaatio ja elinsiirrot muuttuvat mahdottomiksi.

Blogit

Mikä olisi käypä hinta palasta maksaa?

Suomalaiset lääkärit ovat tämän kuun alusta alkaen voineet ottaa aivokuolleilta potilailta elimiä elinsiirtoa varten omaisten mielipidettä kysymättä. Oletetun suostumuksen toivotaan lisäävän kipeästi kaivattujen elinten määrää.

Ruotsissa radikaaleista lausunnoistaan tunnettu filosofian professori Torbjörn Tännsjö esittää lisäelinten saamiseksi vieläkin räväkämpiä toimenpiteitä.

Hänen mukaansa kuolevia potilaita täytyisi pitää tehohoidossa lääkärien määräyksistä piittaamatta, mikä lisäisi aivokuolleiden potilaiden määrää ja näin luovutettavien elinten määrää.

Tännsjön mukaan elimistä pitäisi myös maksaa luovuttajille, koska "maksetaanhan toimenpiteestä lääkäreillekin".

Tännsjön kaltaista keskustelunherättäjää kaivattaisiin Suomessakin. Keskusteluista voisi poikia monessakin asiassa jotain toteuttamisen arvoistakin.

Mikähän olis käypä hinta kullekin elimelle, palasta maksaa viisisataa, sarveiskalvosta satanen?

Blogit

Vaativaa humalaista hoitamassa

Väkeä penäämässä hoitoa, joka ei varmasti tepsi. Joka toinen potilas vähintään 75-vuotias. Hoitajista valtaosa nimetty depressio-, diabetes- tai reseptihoitajaksi.

Rahat ovat loppu, ja toimenpiteiden kuluja on vaikea arvioida.

Tällaiselle vastaanotolle yliopistosta juuri valmistunut nuori lääkäri tulevaisuudessa tupsahtaa. Hänellä on tietoa tieteellisen tiedon hakemisesta ja lukuisista erikoissairaanhoidon erityiskysymyksistä.

Mutta mitä tehdä vaativalle humalaiselle tai dementiamummolle? Ja miten moniammatillinen tiimityö arjessa toimii?

Nämä asiat oppii ajan kanssa työtä tekemällä. Sitä helpottaa, jos tiedekunnat opetusta suunnitellessaan pitävät vastaanoton jokapäiväiset haasteet mielessään.

Ja sen, että arkikin muuttuu. Kaksikymmentä vuotta sitten vastaanotolle tuli tyystin erilainen potilas kuin nyt.

Blogit

Kelpaisiko 60 prosentin palkankorotus?

Ruotsalaismedioissa on heinäkuusta alkaen vouhkattu Skånen yliopistosairaalan johtajien hulppeista palkankorotuksista. 21 johtajaa sai keskimäärin noin 20 prosentin palkankorotuksen. Suurimman korotuksen sai apulaisjohtaja: 60 prosenttia. Hänen kuukausipalkkansa nousi kertaheitolla kuopasta noin kuudella tuhannella eurolla.

Korotukset ovat herättäneet närää niin hoitohenkilökunnassa kuin poliitikoissakin, koska Skånen alue rypee talousahdingossa.

Virallisen selityksen mukaan johtajat ovat saaneet lisää vastuuta mutta pahat kielet pohtivat paljon muutakin. Ovatko esimerkiksi työmäärä ja vastuukin lisääntyneet 60 prosenttia?

Toisaalta ruotsalaisten meuhkaaminen ihmetyttää. Kotimaisissa sairaanhoitopiireissä kukaan tuskin suostuisi edes osa-aikaisiin johtotehtäviin 3 700 eurolla. Ja nousihan Aki Lindeninkin palkka lähes 50 prosenttia hänen siirryttyään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Husin johtoon. Eikä 20 prosentin palkankorotus ole muillekaan sairaanhoitopiirien johtajille vieras.

Lista ruotsalaisten palkankorotuksista Sydsvenskanin nettisivuilla.

Blogit

Potilaan kohtaaminen

Kuva: Mauri Helenius

Tuttavani läheinen sairastui hiljattain vakavasti. Tilanne on vielä niin tuore, että hätä ja huoli ovat suuret.

Siksi tuntuikin suunnattoman pahalta, kun tuttavani kertoi, kuinka heitä oli kohdeltu erään yliopistosairaalan poliklinikalla, kun he olivat menneet otattamaan koepalaa pahanlaatuiseksi epäillystä kasvaimesta. Lähettävä klinikka oli kehottanut tuttavaani menemään läheisensä kanssa suoraan koepalan ottavaan klinikkaan seuraavana aamuna.

Kaiken piti olla kunnossa. Valitettavasti tilanne olikin aivan päinvastainen. Aikaa ei löytynyt, informaatiota ei annettu. Lähinnä ihmeteltiin, mitä potilas siellä tekee. Lääkäri oli leikkaamassa, eikä kukaan muu voinut ottaa asiaan kantaa. Moni totesi, ettei asia hänelle kuulu, tai ettei hän osaa auttaa.

Tuttavani itse on terveydenhuoltoalan ammattilainen. Hän totesi, että olo oli kuin karjalaumassa, jota ajetaan paikasta toiseen. Ihmisarvoista saati empaattista kohtelua klinikalla ei saanut keneltäkään, vaikka sairastunut on nuori ihminen. Lopulta tuttavani, yleensä aika sissi, joutui luovuttamaan ja poistui potilaan kanssa ilman koepalaa ja diagnoosia.

Hän otti välittömästi yhteyttä lähettävään klinikkaan, joka ihmetteli toisen klinikan toimintaa ja lupasi hoitaa koepalan oton itse. Näin sitten tapahtuikin, ja potilas pääsi lähemmäs diagnoosia ja hoitoja.

Ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi me kohtelemme potilaitamme näin? Tullessaan hoitoon tai tutkimuksiin potilas yleensä on huolissaan, ehkä pelokaskin, eikä ainakaan missään tapauksessa halua aiheuttaa kellekään ylimääräistä vaivaa.

Pompottelu ja ”luukutus”, turha odotuttaminen, epäystävällinen kohtelu ja varsinkin välinpitämättömyys aiheuttavat mielipahaa ja lisäävät potilaan tuskaa ja huolta. Ymmärrän alan ammattilaisena kiireen. Itsekin sorrun väsyneenä siihen, että epäilen potilaiden oikeutusta hakeutua hoitoon. Kuitenkin yritän aina pitää omat epäilyni ominani enkä projisoi niitä potilaaseen. Eihän potilas tiedä, onko hänen kokemansa vaiva kuolemaksi vai ei. Eihän hän muuten olisi lähtenyt lääkäriin.

Ei ollut tarkoitus kirjoittaa saarnaa, vaikka näin jälkikäteen luettuna teksti kovasti sellaista muistuttaa. Toivon, että muistaisimme jokainen, että kohtelisimme potilaitamme niin kuin haluaisimme itseämme, tai omaa lastamme, tai sairasta äitiämme kohdeltavan. Sillä ajatuksella pääsee jo pitkälle.

Toivotan kaikille lämpimiä kesäpäiviä ja aurinkoista mieltä! Onni on pieni koiranpentu, joka tutustuttuaan uuden kotinsa joka nurkkaan nukahtaa emäntänsä jalkoihin.

Kirjoittaja on Sipoon terveyskeskuksen johtava lääkäri.

Blogit

Vuvuzela huolestutti lääkäritkin

Korvalääkärit ympäri maailman ovat huolissaan jalkapallon MM-kisakatsomoissa käytettävien vuvuzela-torvien meluvaikutuksista. Vuvuzelan ääni kun nousee korkeimmillaan torven suulla yli 130 desibelin, mikä korvan juureen sattuessaan aiheuttaa melko varmasti ainakin lyhytaikaisen kuulovaurion. Lisäksi taukoamaton ja raastava meteli nostaa myös pulssia ja verenpainetta, mikä suurentaa tinnitusriskin lisäksi sydänkohtausriskiä.

Vuvuzela-surina ei rajoitu vain stadioneille, joten esimerkiksi brittiasiantuntijat suosittelevat korvatulppien käyttöä myös öisin ja voitonjuhlissa pubeissa ja klubeilla.

Vertailun vuoksi: Kun heviyhtye Manowar tapansa mukaan luisti viime vuonna Provinssirockissa desibelisopimuksesta ja soitti hetken 110 desibelin voimakkuudella, järjestäjät vetivät pikapikaa piuhat irti.

NHL:n Stanley Cupin finaaleissa melu nousi tänä vuonna Chicago Blackhawksin ja Philadelphia Flyersin välisessä ensimmäisessä ottelussa korkeimmillaan lähes 120 desibeliin. NHL huolestui ja vertasi melua parin tunnin hiekkapuhallukseen.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten korkealle desibelit nousevat MM-futiksen finaalissa. Onneksi Brasilian ja Etelä-Afrikan välinen finaali on melko epätodennäköinen. Muuten korvaklinikat pullistelevat tinnituspotilaita kisojen jälkeen ympäri maailman.

Kuulovaurioiden lisäksi brittitutkijat ovat huolestuneet vuvuzelojen mahdollisesti levittämistä taudinaiheuttajista. Ne kun levittävät viruksia influenssakauden riivaamassa Etelä-Afrikassa tehokkaammin kuin yskiminen.

Toisaalta voisi toivoa, että edes osa suomalaisista kisaturisteista toisi terveysriskien uhallakin vuvuzelan mukanaan Veikkausliigan vaimeuteen.

Kisatunnelmia ja vuvuzelan ääntä voi kuunnella ja katsella vaikka youtubesta.

Pitempää nautintoa löytyy Vuvuzela-radiosta.

Blogit

Yllätys, se myöhästyy

Uusi terveydenhuoltolakiesitys viivästyy aikataulusta. Tieto ei yllätä lainkaan.

Vielä muutama viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriö väitti, että lakiesitys etenee eduskuntaan suunnitelmien mukaan huhti–toukokuun vaihteessa. Sitä oli vaikea uskoa, koska isoja sisältökysymyksiä oli yhä auki.

Nyt ministeriö sanoo, että lakiesitys etenee eduskuntaan ”kesäkuun alkupuolella, joka tapauksessa ennen juhannusta”. Tarkkaa päivämäärää ei kerrota.

Tähänkään aikatauluun ei ole helppo uskoa. Esimerkiksi potilaan valinnanvapauden yksityiskohdista ei olla vieläkään yksimielisiä, vaan asiasta väännetään ensi viikollakin.

Kaikkiaan lain valmistelu on ollut kovin takkuista.

Sisältöä on kritisoitu mitättömäksi jo etukäteen. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit pitävät lakiluonnosta keskeneräisenä, epätasaisena ja vaikeasti ymmärrettävänä. Hus on vaatinut sen uudelleen kirjoittamista.

Ministeriö ei näköjään halua suostua aikalisään, vaan yrittää runnoa esityksen eteenpäin puoliväkisin. Lopputuloksena voi olla puolivillainen tekele eduskunnassa kesäkuun alkupäivinä.

Siis mikäli aikataulu tällä kertaa pitää. Aikaa uuteen määräpäivään on mitättömän vähän, muutamia viikkoja.

Blogit

Kolme toivomusta Lampun Hengelle

Arvoisa Lampun Henki. En viitsi näin keväällä kirjoittaa Joulupukille, joten käännyn puoleesi. Kun olet liidellyt lentävällä matollasi savolaismaisemissa, olet ehkä vainunnut palaneen käryä.

Voin kertoa, että käry on peräisin kärähtäneistä käämeistäni (sijaitsevat korvieni välissä). Olen näet ollut pois terveyskeskuksesta useita vuosia, ja takaisin tultuani havainnut monien töiden takkuavan entiseen malliin. Minulla olisi kolme toivomusta, jotka eivät voi olla ylivoimaisia.

Tavallinen resepti pitäisi olla voimassa 3 vuotta. On aika hölmöä uusia reseptejä vain siksi, että ne ovat vanhentuneet. On lukemattomia oireita ja vaivoja, joihin käytetään lääkettä määräaikaisia kuureja tai tilapäisesti, mutta tämä ei vaadi lääkärin arviointia vuosittain. Ihan täysijärkiset ihmiset osaavat käyttää allergisiin sairauksiin tarkoitettuja lääkkeitä vuodenaikojen mukaan. He myös osaavat käyttää tulehduskipulääkkeitä itsehoidon tukena, migreenilääkkeitä kohtauksien hoitoon, voiteita ihotauteihin ja niin edelleen. Reseptivapaat pikku pakkaukset ovat ylihintaisia ja soveltuvat ehkä alkutilanteiden kokeiluihin. Vuosikontrolleissa olisi aikaa muuhunkin kuin vakituisten lääkkeiden reseptimerkintöjen tekemiseen.

Reseptien uusinta on terveyskeskuksissa massiivinen työkokonaisuus, joka ei ole vähenemässä. Itse arvioin päivän uusittavaa reseptimäärää kolmenumeroisella luvulla. Kaikki on naksuteltava hiirellä, palkkia vierittämällä, tarkastettava annokset ja pakkauskoot ja kirjoitettava aina vuoden lääkkeet, jos on jatkuvasta hoidosta kyse. Sitten vielä onkimatoa muistuttava nimikirjoitus ja pienestä mustetyynystä kaivettu leima. Niittaajasta saa pahat mustelmat kämmeniinsä, kunhan urakka on valmis.

Reseptilomakkeeseen pitää nopeasti saada enemmän toimitusruutuja. Monet potilaat ostavat lääkkeensä pienemmissä kuin 3kk erissä, vaikka se olisi suositeltavaa. Toimittamisruudut hupenevat apteekin leimoihin ja lomake on kohta täynnä. Ja ei kun uusittava taas koko lomake. Hyvä Lampun henki, älä muistuta piakkoin tulevasta e-reseptistä, koska sen laaja käyttöönotto vie varmasti useita vuosia, ja kaikki yllä kuvaamani on niin sanotusti päivittäistä kauraa Terveydenhuoltomme Kivijalassa.

Toinen erittäin megalomaaninen kokonaisuus on verenohennuslääkitysten säätäminen. Hyvät Suomen lääkeviranomaiset, varfariinin tilalle pitää nopeasti saada se uusi lääke, joka ei vaadi laboratoriokontrolleja.

Kun päivittäinen INR-urakointi joskus jää historiaan, tajuamme miten huimaava määrä laboratorion, sairaanhoitajien, lääkäreiden ja kotipalvelun resursseja voidaan kohdentaa muuhun työhön. Verenohennuslääkityksen terapeuttinen alue on hyvin kapea; lääkkeen annoksen säätämisessä on oltava tarkka ja varuillaan koko ajan. Tavallisimmin potilas kirjoittaa toimimattomalla kynällä sanomalehden reunaan annosta, jota hoitaja hänelle soittaa. Jos tabletteja kaiken lisäksi syödään miten sattuu, ollaan vaarallisella alueella. Ja kukahan se on koko jutusta vastuussa, lääkäri tietysti.

Lääkkeen hinnoittelu on ehdottomasti järjestettävä sellaiseksi, että potilaan on edullista siirtyä sen käyttöön. Jos lääke on kallis ja näennäinen erityiskorvattavuus vaatii laajoja B-lausuntoja, käyttöönotto on hidasta ja vain osittaista.

Nykyinen varfariini on tavattoman halpaa, mutta työllistää ylläkuvattuja toimintoja raskaasti. Monien potilaiden kyynärtaipeen laskimot ovat niin arpeutuneet, ettei niistä saa näytteitä. Rakas Lampun Henki, liitele satumaisella matollasi, heittele taikapölyä viranomaisten ja valopäiden päälle, jotta he valaistuisivat ja tekisivät pikavauhtia esittämäni uudistukset.

Ai se kolmas toivomus? No jos HPK voittaisi Tepsin SM-liigassa..

Blogit

Taputuksia lääkäreille

Kuva: Timo Pylvänäinen

On mukavaa kuunnella, kun joukko diabetesasiantuntijoita pitää potilaan puolia. Vahvistuu tunne, ettei sairastunut aina olekaan se pulska ja raukea tyyppi, joka syö perunalastuja eikä ikinä kiipeä portaita saatikka jumppaa.

Näin kävi Medi-ilta-keskustelutilaisuudessa. Muutama muukin seikka jäi mieleen:

Ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta diabeteksen hoito ei ole vain sitä. Sairastuneita on ihan totta hoidettava.

Kaikkia lääkäreitä ei diabeteksen hoito nappaa. Valinnanmahdollisuudet ovat hyvästä.

Potilaat eivät ole samanarvoisia. Varallisuus ja asuinpaikka määräävät kohtalon.

Mainituissa asioissa liikutaan vielä perustasolla. Kun mukaan laskee vaikka tuloerojen kasvun, väestön ikääntymisen ja taudin lisääntymisvauhdin, saa todeta: työmaata riittää.

Blogit

Antaa äänen kuulua

Suullinen raportointi vuoronvaihdon yhteydessä vähenee. Joku on nimittäin keksinyt, että kaikki voivat näppärästi itse katsoa potilaiden tiedot sähköisestä hoitokertomuksesta.

Ongelma on, etteivät sähköiset dokumentit aina ole luotettavia. Kirjaukset voivat olla puutteellisia, ja lääkärit ja hoitajat saattavat kirjata eri järjestelmiin.

Suullisessa keskustelussa välittyy spontaaneja havaintoja ja tietoa rivien välistä. Ihmiset sparraavat toisiaan.

Suullisen raportoinnin vähenemisellä voi olla yllättävän iso merkitys työilmapiirille. Keskustelujen väheneminen voi aiheuttaa yhteisöllisyyden tunteen vähenemistä.

Yhteishenkeä taatusti tarvitaan henkilöstöpulasta ja resurssien niukkuudesta kärsivissä sairaaloissa. Kenties keskusteluista ei sittenkään kannattaisi nipistää.

Blogit

Tiedejulkaisu puuttuu sponsoroituihin lääketutkimuksiin

Arvostettu lääketieteen julkaisu Journal of American Medical Association (JAMA) on julkaissut kannanoton, joka patistaa lääkeyhtiöiden sponsoroimien tutkimusten julkaisukäytäntöjen tarkistamiseen.

Lehden päätoimittaja Catherine DeAngelis and toimitusjohtoon kuuluva Phil Fontanarosa viittaavat Yhdysvaltain viranomaisten helmikuussa julkaisemaan tietoon, jonka mukaan viranomaiset tutkivat GlaxoSmithKlinen toimintaa Avandia-diabeteslääkkeen liittyen. Viranomaiset selvittävät, onko yhtiö peitellyt lääkkeeseen liitettyä mahdollista sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Kyseessä näyttää kirjoittajien mukaan olevan "yksi vakava tapaus muiden joukossa, kun liikeyhtiön motiivit ohittivat tieteelliset standardit ja ehkä eettiset periaatteet".

Kirjoittajat ehdottavat, että vastedes tiedejulkaisut saavat lääkeyhtiöiden sponsoroimista tutkimuksista käyttöönsä kaiken tutkimusdatan, jotta ne voivat itsenäisesti arvioida tutkimuksen tieteellistä arvoa ennen julkaisupäätöstä.

Blogit

Kenen jakamaa terveystietoa uskot?

Kuva: Antti Mannermaa

Sikainfluenssa paljasti mielenkiintoisia asioita siitä, ketä kansalainen uskoo terveysasioissa.

Eilen saatiin kuulla ennakkotietoja EU-selvityksestä, jonka mukaan 92 prosenttia suomalaisista oli erittäin tyytyväisiä sikainfluenssasta saamaansa tietoon.

Tästä voi päätellä, että vaikka tiedotuksen yksityiskohdista kuului valituksia, kansalaiset olivat tyytyväisiä suuriin linjoihin. Tiedon arvoa ei vähennä se, että kyselyselvitys oli tehty jo viime kesänä.

Syksyllä alkoivat rokotukset. Ensin niihin jonotettiin, mutta ensimmäisen aallon hiipuessa into laski, vaikka THL patisteli piikille. Vain puolet kansalaisista on rokotettu.

Rokotustieto eroaa muusta sikainfluessatiedosta siinä, että rokotuksiin liittyy lääkeyhtiö.

Osa kansalaisista ei nähnyt piikillä käyntiä tautiriskin minimoisen arvoiseksi.

Osa kuitenkin uskoo, että lääkeyhtiöt haluavat vetää voitot kotiin kansalaisten edusta piittaamatta. Heidän käsitystään ja rokotusvastaisuuttaan ei ole helppo muuttaa viranomaistiedon avulla.

Epäilevää asennetta ruokkivat populistiset, rokotuksia vastustavat puheenvuorot, jotka usein saavat myös kohtuuttomasti palstatilaa painoarvoonsa nähden.

Tulevaisuutta varten olisi hyödyllistä saada lisää tietoa siitä, miten ihmiset tekivät rokotuksen ottamis- tai jättämispäätöksen. Tiedoista olisi varmasti hyötyä myös muuhun terveyteen liittyvään viestintään.

Blogit

Luottamus pelissä

Suomen suurimman kunnallisen terveyspalvelu-ulkoistuksen Jokilaakson Terveyden omistajamäärä vähenee kolmeen, sillä Terveysrahasto on myymässä osuuttaan Pihlajalinnalle. Kahta muuta osakasta, Jämsää ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä, harmittaa. Kauppoja suunniteltiin heidän tietämättään.

Pihlajalinnan mukaan omistusjärjestelyyn johtanut tapahtumaketju sai alkunsa Terveysrahaston rikottua kilpailukieltoa.

Syytös on kova. Terveysrahaston toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki ei halua kommentoida asiaa mitenkään.

Terveysrahaston on syytä selvittää asia perinpohjaisesti. Muutoin luottamusta menettää paitsi Terveysrahasto myös sen pääomistaja Sitra, josta Terveysrahasto aikanaan irtosi.

Samalla voi hiipua terveydenhuoltoalan yritysrahoitus, mikä ei olisi kenenkään etu.

Blogit

Antakaa yksityisten pitää eurolääkärinsä

Joensuussa ollaan vihaisia. Vuokrafirmat eivät terveyspalvelujen johtavan ylilääkärin mukaan tuoneetkaan uusia lääkäreitä syrjäseudulla vaan nappasivat julkiselta sektorilta virkalääkäreitä ja myivät heidät sitten takaisin. Suolaisesti.

Sitä sanotaan kuormasta syömikseksi. Ajattelematontahan se on. Kun firma toimii yhden kerran näin on turha toivoa seuraavalla kilpailutuskierroksella kunnanisiltä suopeaa kohtelua. Ehei, sen jälkeen paikallispomot tapittavat firmaa alaviistoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että eurolääkäreitä saisivat pitää vain kunnat ja kuntayhtymät. Mikäli ehdotus toteutuu syödään kuormasta entistä useammin. Muutos saattaisi jopa heikentää lääkäripalveluiden saatavuutta ja nostaa kustannuksia.

Kunnille vinkki. Kun ulkoistuksia toteutetaan niin soppariin kannattaa laittaa pykälä, joka estää kilpailutuksen voittajaa palkkaamasta kunnan tai lähialueiden virkalääkäreitä.

Blogit

Konsultit lääkäriin

Kokeneet tilintarkastajat KPMG Kunta ja Ernst & Young Julkispalvelut tekivät Husille raportin kuntayhtymän talousohjauksen toimivuudesta. Käytännössä raportti käsitteli Husin tehokkuutta, raportointia, toiminnan mittausta ja seurantaa. Omistajia edustavat tilintarkastajat antoivat Husille sapiskaa.

Heti perään Husin operatiivinen yksikkö teki ripostin. Riposti on hyökkäyksen väistäneen miekkailijan vastahyökkäys. Husin operatiivisen yksikön mukaan leikkausosastojen käyttöaste oli laskettu väärin ja vieläpä väärällä menetelmällä. Touché!

Konsulttien olisi kannattanut käydä lääkärissä ennen raportin julkistamista. Operatiivisen yksikön johdolta ei kysytty miksi luvut ovat mitä ovat.

Usein lääkäriltä saa järkevän selityksen omituisille luvuille.

Inhimillinen kömmähdys osoittaa, kuinka vaikeaa on mitata sairaalan toimintaa. Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuu kun pitäisi verrata kahta eri sairaalaa eri sairaanhoitopiireissä. Yhteismitallista, yksiselitteisesti tulkittavaa tietoa on yllättävän vähän.

Ei siis ihme, että merkittävimmät vallankäyttäjät, eli kuntapäättäjät, ovat usein ihan hoo-moilasena suurten terveydenhuollon kysymysten äärellä.

Raportti on, mikäli siitä ei löydy sen kummempia virheitä, huolestuttavaa luettavaa. Aika harvaa yritystä johdettaisiin niin huonosti kuin raportissa kuvailtua Husia.

Blogit

Valelääkärikohu suhteeton

En tiedä kertooko valelääkärikohu enemmän mediasta vai sen käyttäjistä. Jos nyt yksi koijari tekeytyy lääkäriksi, ja sanottakoon, että Suomessa on yli 17 000 työikäistä lääkäriä, niin emme voi hyvällä tahdollakaan puhua suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Aina löytyy ihmisiä, jotka pyrkivät käyttämään hyväksi ympäristöään. Roistot ja huijarit ovat esiintyneet yksinhuoltajina, poliiseina, putkimiehinä, liikemiehinä tai ihan rehellisesti vaan roistoina ja rohmunneet itselleen etuisuuksia, rahaa tai arvokkaita esineitä.

Valelääkäri-tapauksen huolestuttava piirre oli, että useiden potilaiden turvallisuus vaarantui. Ilmeisesti mitään vahinkoa ei kuitenkaan tapahtunut.

Mediakohua vauhditti ennen kaikkea se, että kyseessä oli perinteinen huijaritarina, jonka keskiössä on auktoriteettejä nokkelasti uhmaava nuorimies. Näitä viikareitahan ovat kansansadut täynnä.

Mielenkiintoisempia ovat seuraamukset; mahdollinen näyttökoe, joka karsii oikeat, mutta ammattitaitonsa kadottaneet lääkärit, työntekijöiden parempi seuranta sekä kokonaisulkoistuksissa tiukempi varmistus, että julkisen sektorin tilaaja todella saa riittävän päteviä lääkäreitä.

Voi olla, että nuoren miehen karhunpalveluksesta tuleekin oikea palvelus.

Blogit

Kontrollia tarvitaan

Kuva: Antti Mannermaa

Lääkärit eivät innostu ammattitaidon testaamisesta näyttökokein. Enemmän väki kaipaa puhtia täydennyskoulutukseen.

Mutta olisiko näyttökokeessa kuitenkin ideaa tietyissä tilanteissa?

Jos lääkäri palaa kliiniseen työhön pitkän tauon jälkeen, on perusteltua selvittää, riittääkö hänen ammattitaitonsa. Näyttökoeajatuksen heitti ilmaan lääkintöneuvos Terhi Hermanson, joka päätti virkavapaallaan testata terveyskeskuslääkärin töitä.

Useimmiten lääkärin oma itsekritiikki riittää arviointiin. Kuten valvontatoimenpiteissä yleensäkin, kontrollia tarvitaan niiden harvojen vuoksi, jotka eivät kanna vastuutaan.

Oma kysymyksensä on, pitäisikö myös töihin tulevien kandien osaamista testata. Tällaistakin on väläytelty valelääkärikeskustelujen lomassa.

Blogit

Eurolääkärikoulutuksen kriteerit kuntoon

Kuva: Antti Mannermaa

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asetusmuutosta, joka pakottaa eurolääkärit kuntien palkkalistoille. Yksityisen palveluksessa jaksoa ei vastedes saisi suorittaa.

Ministeriö perustelee muutosta muun muassa sillä, että eurolääkärien monipuolinen ohjaus onnistuu terveyskeskuksessa paremmin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta ja pitkäaikaispotilaiden hoito tulisi ministeriön virkamiehen arvion mukaan paremmin huomioitua kunnallisen työnantajan palveluksessa suoritetussa europalvelussa.

Myös europalveluun liittyviin vastuisiin halutaan selvyys.

Vastuuasiat on syytä saada kuntoon, jotta pelisäännöt ovat selvät.

Ohjausperustelu kuitenkin ontuu. Kokonaisia terveysasemia on jo ulkoistettu paljon. Ei ole syytä uskoa, että niissä ennaltaehkäisevä toiminta tai pitkäaikaispotilaiden hoito olisi huonommassa jamassa kuin kunnan hallinnoimalla terveysasemalla.

Kuten erään lääkäripalveluyrityksen edustaja sanoi, ministeriön tulisi määritellä hyvän ohjauksen kriteerit eurolääkärikoulutusta antaville, oli työnantaja sitten kunta tai yritys.