PÄÄTOIMITTAJALTA

Älykello vai kaveri, kumpi todella edistää terveyttä?

  • 9.10. 09:52

Anna Niemelä

Tekes tiedotti viime viikolla Antti Hautamäen tilaustyönä tekemästä raportista ”Terveyden omaehtoinen edistäminen -kehityspolku”.

Raportin tiedotteessa kerrotaan, että terveyden omaehtoisesta edistämisestä on tullut terveydenhuollon kehittämisen keskeisiä alueita, koska kustannuksissa halutaan säästää.

Näin varmasti onkin ainakin erilaisissa strategiapaperissa ja tavoitteissa. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tiedetään olevan tehokkain keino terveydenhuollon menojen leikkaamiseen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittäminen on sosiaali- ja terveysministeriön keskeisiä tavoitteita.

Kuinka totta kuitenkaan on Tekesin raportin väite, että terveyden omaehtoisesta edistämisestä on tullut terveydenhuollon kehittämisen keskeisiä alueita?

Kuinka paljon esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä siitä on puhuttu? Jonkin verran toki, mutta voimakkaimmin keskustelu on painottunut siihen kuinka nopeasti ja helposti ihminen pääsee lääkärin vastaanotolle. Ei siis suinkaan siihen, kuinka hyviä välineitä tai apua saat kunnalta tai maakunnalta itsesi hoitamiseen.

 

Ristiriita Tekesin rakentaman ”terveyden omaehtoisen edistämisen liiketoimintaekosysteemin” näkemyksissä terveyden edistämisen asemasta ja käytännön elämän välillä näyttää aika ajoin isolta.

Kun terveydenhuollon menot ovat lähes 20 miljardia, niin samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö jakaa vuosittain terveyden edistämisen määrärahoja reilut kaksi miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunnat toki tekevät erittäin paljon terveyttä edistävää toimintaa, kuinka se sitten määritelläänkään. Terveyttähän edistää tehokkaimmin esimerkiksi koulutus ja turvallinen yhteisö.

Nykyisten sote-suunnitelmien mukaan vastuu terveydenhuollosta siirtyy maakunnille, mutta terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle. Moni taho onkin ollut huolestunut siitä, millaisia kannusteita kunnille jää huolehtia ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista, kun terveyspalveluiden kokonaisuus ei ole niiden vastuulla.

Tämä myös tuntuu kuvaavan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asemaa: arvostettu juhlapuheissa, lapsipuolen asemassa käytännössä.

Tekesin raportissa todetaan, että terveyden omaehtoista edistämistä ovat vieneet voimakkaasti eteenpäin uudet tietotekniikkaa hyödyntävät palvelut. Raportin mukaan nämä palvelut hyödyntävät sensoreita, älypuhelimia, pilvipalveluita ja data-analyysiä.

Useat palvelut liittyvät sykkeen ja unen seurantaan, liikkumiseen ja vireystilaan.

Raportissa kerrotaan myös Demos Helsingin tekemästä Terveys 2050 -raportista, jossa käydään läpi terveydenhuollon tulevaisuuden skenaarioita. Skenaarioita on neljä:

1. Kyvykkäiden demokratia: Terveyden edistämisessä nojaudutaan ihmisten omiin valintoihin. Keskitettyä hallintoa puretaan alueellisen autonomian tieltä

2. Avoin terveys: Avoin teknologia saa merkittävän, ellei ratkaisevan roolin terveyden edistämisessä

 3. Uuskuuselainen yhteiskunta: Terveydestä on tullut kansakunnan ykkösasia. Sitä edistetään hallinnollisilla keinoilla, mutta turvautuen vahvasti ihmisten osallisuuteen

4. Sankarilääkärit: Terveyden asiantuntijat saavat keskeisen aseman yhteiskunnan ohjaamisessa

Nähtäväksi jää, mikä skenaarioista toteutuu.

Hyvinvoinnin mittausdata vaikuttaa ainakin nykyisin kuuluvan pitkälti kyvykkäiden käyttöön. Itseään mittaavat jo valmiiksi hyvinvoivat ihmiset, monelle heikommin jaksavalle mittausdatan tulokset vain lisäävät ahdistusta tai ne ovat liian kalliita ja monimutkaisia.

Toki olisi hienoa, jos esimerkiksi skitsofreniaa sairastavia saataisiin motivoitua erilaisin digitaalisten välineiden avulla sitoutumaan hoitoonsa paremmin tai diabeetikko saa tarkempaa tietoa verensokerin tasoista. Diabeetikoille onkin jo monia ratkaisuja tarjolla.

 

Digitaalisten apuvälineiden keinoin on tuotavissa paljon uutta ja hyvää kehitystä terveydenhuoltoon. Ehkä ne tuovat kustannussäästöjäkin.

Sensorit, rannekellot tai älypuhelinsovellukset eivät kuitenkaan ratkaise ennaltaehkäisevän terveydenhuollon haasteita. Keinot sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen ovat muualla kuin mittalaitteissa.

Tehokkaimpia keinoja ovat tasokas koulutus ja reilu yhteiskunta, jotka tarjoavat kaikille mielekkään näkymän tulevaisuuteen ja kannustavat myös heikommin pärjääviä. Työ ja hyvät sosiaaliset suhteet ja ihmisen voimavaroja lisäävät verkostot lisäävät hyvinvointia ja terveyttä.

Kun nämä ovat hyvässä kunnossa, jaksaa sitä sensoridataakin paremmin kerätä ja analysoida.

 

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
GSK (GlaxoSmithKline)

Asiantuntijalääkäriä (Medical Advisor)

GSK (GlaxoSmithKline) on tiedelähtöinen, globaali terveydenhuoltoalan yritys. Tutkimme ja valmistamme innovatiivisia lääkkeitä, rokotteita ja itsehoitovalmisteita, joiden avulla autamme ihmisiä elämään terveempinä pidempään. Maailmanlaajuisesti meitä on noin 100 000 ja toimimme 115 eri maassa. Suomessa meitä on noin 130 ja toimistomme sijaitsee Espoon Isossa Omenassa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.