KOLUMNI

Raivona ratissa – Auttaisiko lääkärikäynti?

  • 1.9. 11:34

Jarkko Vanninen

Turussa oli autoilu-urani alussa 1980-luvulla esimerkillinen liikennekulttuuri. Liikennesääntöjä noudatettiin hienosti.

Niin kuvittelin, kun ajelin ensimmäisellä autollani, joka oli vaalea Saab 99.

Sattuipa kuitenkin niin, että Turun poliisilla oli samanlainen auto liikennevalvonnassa, ja toki jokainen turkulainen tunnisti sen poliisiautoksi.

Voitte vain arvata, kuinka kummasti autoni aina rauhoitti liikennettä.

Kaiholla muistelen Saabiani ja mietin, mitä ihmettä tieliikenteessä on tapahtunut viime vuosina.

Kuvittelenko, vai onko meno muuttunut entistä hurjemmaksi? Monen ajotapa on kuin tietokonepelissä, eikä omasta tai muiden turvallisuudesta välitetä.

Sääntöjä noudattavat saavat hetkessä puskuriinsa rattiraivoisan, joka kärkkyy ohituspaikkaa vain saadakseen ohittaa, koska rattiraivoisalla on oikeuksia ja muilla velvollisuuksia.

 

Työterveyslääkärinä tapaan usein Trafille lääkärintodistusta pyytäviä kuljettajia.

Sairauskertomustietojen perusteella olen keskustellut joidenkin kanssa liikenteessä pärjäämisestä, mutta lääkärin vastaanotollahan ei kenelläkään ole taipumusta rattiraivoon.

Avun tarjoaminen on siis melko tuloksetonta, enkä usko lääkärin mahdollisuuteen vaikuttaa kovinkaan sanottavasti kenenkään liikennekäyttäytymiseen.

En usko myöskään liikennekulttuurin parantamiseen pelkän valistuksen avulla, sillä tilastojen perusteella tieliikennekuolemat kääntyivät vuonna 2015 jälleen selvään kasvuun. Syynä oli pääasiassa turvalaitteiden käyttämättömyys.

Traagista on myös lasten liikennekuolemien lisääntyminen.

Vuonna 2016 tieliikenteessä kuoli 253 henkilöä. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 tieliikenteessä saisi kuolla enää 136 henkilöä.

Melkoisia ihmeitä pitäisi tapahtua liikennekulttuurissa nykylinjauksilla, että Suomi pääsisi tavoitteeseensa.

Silloinkin on tilastoissa mielestäni vielä 136 henkilöä liikaa.

 

Mihin sitten uskon?

Teen päivittäin työmatkaa Helsingissä tieosuudella, jossa kameratolppien lisääminen on kummasti rauhoittanut liikennettä.

Koska liikennerikkomukset ovat pääasiassa pienen vähemmistön aiheuttamia, niin eikö valvontaa ja valistusta voitaisi yhdistää?

Mitä jos poliisi määräisi vakaviin tai toistuviin liikennerikkomuksiin syyllistyneen henkilön uudelleen autokouluun jatkoluokalle?

Kuljettajahan on piittaamattomalla käytöksellään osoittanut, ettei opetusta ole sisäistetty, joten kertaus olisi tarpeen. Kortti lähtisi, jos kurssia ei suorittaisi.

Terveydenhuolto voi tutkia ja antaa enintään arvion psyykkisestä terveydentilasta, mutta valvojan rooli on poliisilla, eikä lääkärin tule olla poliisi.

Ja lopultahan jokainen on itse vastuussa käyttäytymisestään liikenteessä.

Kaipaan vanhaa Saabiani. Ja Hannu Karpoa tietoiskuineen.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.3.2018 Finlandia-talo – Tule edistämään naisjohtajuutta yhdessä kollegoidesi kanssa sosiaali- ja terveysalan Vahva nainen työelämässä -tapahtumaan! Puhujina muun muassa Minna Helle, Päivi Kerkola, Paula Risikko ja Laura Räty.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Vaativammasta sairaanhoidosta tuli kauppatavaraa

Valtakunnanpolitiikassa asetelma demokraattisesti valittujen kansanedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien välillä on tällä hetkellä hyvin kärjistynyt, kertoo Mediuutisten päätoimittaja Anna Niemelä pääkirjoituksessaan.

  • 1.12. 13:44

KOLUMNI

Bling, oletko huomannut että?

Endokrinologi Helena Miettinen kuvailee kolumnissaan, miten tulevaisuuden tekoäly ehkä auttaa lääkäriä väistelemään inhimillisiä virheitä työssään.

  • 1.12. 13:19

TOIMITUKSELTA

Onkohan se vaarallista?

Viisi maakuntaa, joissa sijaitsee yliopistollinen keskussairaala, tiivistävät yhteistyötään. Taas yksi huoli lisää.

  • 1.12. 12:23

SUOLISTOSYÖPÄ

Ihmisiä pitää ravistella

Iso osa suolistosyöpään kuolemisista voitaisiin estää kattavan seulonnan avulla. Suomessa se on katkolla.

  • 1.12. 11:10

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Valvontayksikön osastonylilääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kolmea kirurgian erikoistuvaa lääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kahta ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.