KOLUMNI

Kärpäsen lapset – "Äiti, meidän tarvii sit vaan mennä Kärpäseen"

  • 15.9. 12:17

Liina-Kaisa Tynkkynen

”Äiti, meidän tarvii sit vaan mennä Kärpäseen”, totesi lapseni, kun epäilin, että tämän korvat ovat taas kerran tulehtuneet.

Vaikka yrityksen nimi meni väärin, lapsen aikomus oli selvä. Hän oli totutusti suuntaamassa yksityiseen lääkärikeskukseen kunnallisen terveysaseman sijaan.

Tapaus sai minut pohtimaan pääosin yksityisiä palveluja käyttävien lasten suhdetta julkiseen palvelujärjestelmään.

Finanssialan tilastojen mukaan melkein puolella miljoonalla lapsella on yksityinen sairauskuluvakuutus. Lisäksi parin vuoden takainen tutkimus kertoo, että lasten yksityislääkäripalveluista on tullut julkiselle sektorille paikoin rinnakkainen ennemmin kuin täydentävä vaihtoehto.

Maassamme on kasvava joukko ”Kärpäsen lapsia”, joilla ei juuri ole kontaktia julkiseen terveydenhuoltoon.

 

Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan vanhemmat hankkivat lapsilleen sairauskuluvakuutuksia ennen kaikkea hoitoon pääsyyn ja hoidon laatuun liittyvien käsitysten perusteella.

Lasten lääkäripalveluilta toivotaan esimerkiksi suoraa pääsyä erikoislääkärille, mahdollisuutta valita lääkäri, verkkoajanvarausta ja helppoa saatavuutta. Yksityinen sektori näyttää toteuttavan toiveet paremmin kuin julkinen – ainakin mielikuvissa.

Yksityiset vakuutukset voivakin mahdollistaa ihmisille monia sellaisia asioita, joita julkinen sektori ei voi – eikä sen tarvitse – tarjota.

Yksityisrahotteisuus voi laajentaa järjestelmän rahoituspohjaa, kohdentaa julkisia palveluja niitä eniten tarvitseville ja luoda tervettä kilpailua erilaisten tuottamis- ja rahoitusratkaisujen välille.

Samalla kasvava yksityisrahotteisuus voi laukaista julkisen järjestelmän rapautumiskierteen, kun hyvinvoiva ja varakas kansanosa ei ole puolustamassa sitä. Hyväosaisten halukkuus säilyttää kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut voi vähentyä.

 

Yksityiset vakuutukset ovat palvelujärjestelmän näkökulmasta kaksiteräinen miekka.

Vaikka vanhempien ratkaisut oman lapsensa vakuuttamisesta ovat ymmärrettäviä, saatamme huomaamattamme tuottaa lapsemme puolesta kuluttajuutta, jolla on kauaskantoisia seurauksia julkisesti rahoitetulle palvelujärjestelmälle.

Mitä nämä Kärpäsen lapset ajattelevat julkisesta terveydenhuollosta ja minkä puolesta he äänestävät aikuisina? Ovatko vauvasta – jopa sikiöstä – saakka yksityisiä palveluja pääosin käyttäneet aikuiset halukkaita säilyttämään järjestelmän, johon heillä ei ole kunnollista suhdetta? Onko se edes tarpeellista?

Nämä ovat isoja kysymyksiä, joista soisi käytävän laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

 

Kirjoittaja on terveydenhuollon ja terveydenhuoltopolitiikan tutkija, joka työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Kolumni on julkaistu 15.9.2017 Mediuutisten numerossa 31/2017.

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Erikoislääkäri määräaikaiseen viransijaisuuteen

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

HUS

Erikoislääkäri vakinaiseen virkaan

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta

HUS

Erikoistuva lääkäri

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

KIPUPOLIKLINIKAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Olemme vireä ja aktiivinen, hyvät koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet tarjoava työnantaja. Sairaalassamme on mahdollisuudet monipuoliseen lääkärintyöhön sekä tutkimukseen.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.