Kun hoidon tarjonta on julkisten varojen rajallisuuden takia niukempaa kuin kysyntä, se joudutaan kohdistamaan tehokkaasti.
No,tähän saakka sosioekonomisesti heikompiosaiset ovat jääneet huonommalle hoidolle. Sekö on tehokkuutta ja järkevää kohdentamista julkisella ?
"Kilpailulajina ei pidä olla mahdollisimman suuren asiakasmäärän saaminen, vaan hoidon kustannusvaikuttavuus. Se tuottaja olkoon voittaja, joka tarjoaa parhaan kustannusvaikuttavuuden: eniten terveyttä samoilla rahoilla tai saman terveysmäärän pienimmillä rahoilla."
Mitenkäs sinä tämän terveyshyödyn mittaat ? Tähän asti on säästetty sillä ettei kirjata oireita, niin ei synny tutkimuksen tai hoidon tarvetta. Lyhyt näköistä säästöä syntyy ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Nolla hyötyjä
Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot.
Palaute toimitukselle
Luulen, että sosioekonomisesti heikompiosaiset kuluttavat nimen omaan kaikkein suurimman osan koko Suomen terveydenhoitokuluista, koska eivät hakeudu ajoissa hoitoon ja lopulta päätyvät tertiääripreventiotasolla huippukalliille hoidoille. Samalla tämä yhteiskunnan klaavapuoli syö tärkeitä varoja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, kuten lasten ja nuorten kouluterveydenhuollosta.
"Terveydenhuollossa palvelun tuottajalla on potilaan ongelmien ratkaisemiseen tarvittava tieto. Potilas ei ole ”kuningaskuluttaja”, joka valitsee hinta–laatusuhteeltaan parhaan palvelun. Auto- ja ruokakaupassa hän voi sitä olla, mutta ei lääkärissä."
Vaikka kaikilla lääkäreillä voisi olla samat tiedot, joiden varassa toimia, ja tulos sen myötä voisi olla potilaan kannalta aina sama, niin ei kuitenkaan ole. Yksi lääkäri on toista kiinnostuneempi jostakin tietystä osa-alueesta ja hankkii siksi enemmän tuoretta tietoa siitä. Toinen lääkäri kuuntelee toista huolellisemmin potilaan kuvauksen oireista, ja päätyy sen vuoksi lähemmäs oikeaa ratkaisua. Kolmas lääkäri luottaa ennakkokäsitykseensa potilaasta, ohittaa potilaan kertoman ja onnistuu saamaan aikaan hoitovirheen.
Potilas kokemuksensa myötä hakeutuu sinne, mistä saa parhaan avun. Sitä ei pitäisi pelätä, vaan mahdollistaa se, että kiinnostuksen myötä hankittu tieto ja tarve kohtaavat. Kun muut eurooppalaiset osaavat hakeutua lääkärinhoitoon vapaasti ilman että siitä seuraa katasrofeja, miksi suomalaiset eivät siihen pystyisi?
Hupaisa tilanne syntyy, kun EU mahdollistaa vuodenvaihteesta alkaen hakeutumisen muihin euromaihin. Vain suomalaiset eivät saa valita lääkäriään edes kotimaassa.
Sääntö 14:
"THE DELIVERY OF GOOD MEDICAL CARE IS TO DO AS MUCH NOTHING AS POSSIBLE."
..sovellettavissa kun hoidosta vain marginaalista hyötyä.
Jotta hoidon aloittamisesta voidaan tehdä informoituja päätöksia omasta terveydestään, hoitojen mahdolliset haittavaikutukset tuotava aikaisempaa paremmin esille.
Akin pakinat pitäisi koota kirjaksi, joka määrättäisiin pakolliseksi oppikirjaksi hallintoon kouluttautuville. Joskus niissä vilahtelee pientä elitismiä ja suurten organisaatioiden ihannointia, mutta muutoin ne ovat täyttä asiaa.
Köyhä lääkäri
Aki Lindén Aki Lindén, 11.5.2012 10:40Potilaspulasta kärsivä lääkäri, hammaslääkäri tai terapeutti hoitaa helposti hieman väljemmin kriteerein kuin runsaasti työllistetty kollega.
Uusin viesti 23.5.2012 14:29