Työterveyhuolto on hyvä asia. Kysytään vaikka 2 miljoonalta palvelujen käyttäjältä.
Se on hyvä asia myös kuntapäättäjien mielestä, koska näin suuri osa väestön perusterveydenhuollosta ja sen kustannuksista saadaan ujutettua valtiolle.
Väitän, että perusterveydenhuollon etenevä rappio johtuu siitä, että lääkärit hakeutuvat parempipalkkaisempiin töihin ja siitä, että terveyskeskusten asiakaskuntaa ovat vain ne, jotka ovat jääneet työterveyshuollon ulkopulelle. Potilasaines on jäänyt kapea-alaiseksi.
Toiseksi väitän, että työterveyshuollosta laskutetut hinnat ovat aivan liian korkeat ja sairaanhoitopainotteiset.
Kolmanneksi. Mitä hyötyä työterveyshuollosta on, jos reurssit menevät 20%:n suurkuluttajan kremppojen tutkimiseen ja hoitoon?
Muut jäävät lähes täysin ilman minkäänlaista seurantaa työssään selviytyäkseen. Painotusta pitää nostaa reippaasti ennaltaehkäisevälle puolelle. Painotuksen muuttamista varten on pitänyt muuttaa säännöksiä vain siksi, että työterveyshuolto on luisunut lähes pelkäksi sairaanhoidoksi
ja tahti olisi vain jatkunut.
Kyse on ollut siitä, että runsaat ja ylihintaiset tutkimukset ja sairaanhoitokäynnit tuottavat liikevaihtoa, mutta jokainen työpaikkakäynti tai neuvottelu ei.
Yhdyn 100 %:sti edellä oleviin kommentteihin.
Jokainen työpaikkakäynti työpaikalla tuottaa lääkäriasemalle tappiota, koska se on pois rahakkaista sairaanhoitokäynneistä, vai mitä Juha Tuominen. Siksi ennaltaehkisevä työterveyshuolto on päässyt sivuhuomautuksen asteelle.
Jokainen työnteijä kuitenkin toivoo, että hänet huomattaisi työpaikalla työterveyshoitajan tai -lääkärin toimesta, vaikka ei käytä/tarvitse lääkäriaseman sairaanhoitopalveluja. Käynnillä olisi keskustelun ja ehkäpä jonkun neuvonkin paikka ilman sen kummempaa työsuojeludelegaatiota tai kirjallista pumaskaa.
Nämä käynnit eivät tuota juurikaan liikevaihtoa, mutta tuottaisivat työpaikasta paljon informaatiota työterveyslääkereille ja -hoitajille!
Saataisi työterveyshuollolle sen oikea arvo mikä sille oikeasti kuuluu, jos paneuduttaisi siihen itseensä, lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja sen rikkauteen!
"Työterveyshuoltojärjestelmä rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työtulovakuutuksella."
Mikä on työtulovakuutus?
Kirjoittaja voi varmaan selventää tämän, kun perustelee, että työterveyshuollon rahoitus hoituu sitä kautta ilman yhteiskuntaa (veronmaksajia).
Työterveyshuolto on tärkeä osa organisaation tuloksen tai jopa menestyksen tekemistä - riippuen siitä mistä positiosta asiaa tarkastellaan.
Työterveyshuolto ei ole vain sairauden hoitoa. Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys organisaatioiden kilpailuykyyn, menestymiseen entisestään korostuu. Vanhanaikainen käsitys terveydestä (terveys=sairauden poissaoloa) ei riitä.
Ko. määritelmän mukainen työntekijä (siis terve työntekijä) ei välttämättä ole sitoutunut työhön, ei ole motivoitunut, ei anna parasta panostaan ja osaamistaan työpaikan käyttöön perustehtävän tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Joten psykologisten tekijöiden merkitys työssä ja organisaation / yrityksen kukoistamisessa on merkittävä (niinkuin on ollut myös aiemminkin, mutta nyt tietotyön aikana korostuu entisestään!). Psykologisen tiedon käyttö niin työpaikoilla kuin työterveyshuolloissa on tärkeää. Joten toivoisi, että työterveyshuolloista olisi mahdollisuuksia saada myös psykologin tai organisaatiopsykologin palveluita - erityisesti esimiestyöhön liittyvissä kysymyksissä. Tämähän on hyvin ajankohtainen aihe myös mediassa tällä hetkellä.
Suurin yksittäinen ongelma ennenaikaisessa eläköitymisessä ovat mielenterveyden häiriöt. Ja tuon ryhmän sisällä kolme neljäsosaa johtuu masennuksesta ja stressihäiriöistä.
Melkoinen osa noista on peräisin työpaikoilta, joissa ei osata, eikä haluta käsitellä epäasiallisen ja syrjivän kohtelun tapauksia, kuten laki edellyttää.
Kun työterveyspalvelut nykyisin kilpailutetaan, niin on selvää, että työterveyshuollon edustajan eivät voi toimia Isäntäänsä vastaan tai muuten tilalle tulee joku toinen toimija.
Siten käytännössä työterveyshuollon kädet ovat sidottuja, joten sen toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.
Työurien pidentämisen pitäisikin lähteä yrityksistä, eikä ulkoistaa sitä muualle.
Oliskohan syytä katsoa Terveystalossa peiliin.Arvontaa on.Ei sillä työskentelyllä työurat pitene.Pitäsi katsoa kokonaisvaltaisesti eikä buranaa tao panadolia määrätä.
Uudistkaa koko järjestelmä.Lääkärit uudelle koulutukseen.Testit myös ja katsottava tulokset mihin on päästy.Ei edes sairas tai muu käyntikertomuksia lueta, eikä vedetä yhteen.Pitäs pohtia ensin ja sitten lähteä uudelta pohjalta tekemään toimenpiteitä ja sitten seurantaa.Tulokset sitten esiin.
Työterveyshuolto kannattelee tärkeintä tukipilaria
Juha Tuominen, Terveystalo Juha Tuominen, Terveystalo, 29.3.2012 9:12Työterveyslääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat menestyksen kulmakivi, kun tavoitteeseen työurien pidentämisestä pyritään.
Uusin viesti 15.4.2012 19:21