Re:Isommat tavoitteet SOTE-uudistukseen
10.5.2012 18:56
Perustuslaki määrittelee sen, että jokaisen suomalaisen on saatava verovaroin
kustannettua terveydenhoitoa. Pykälän 19 mukaan ”julkisen vallan on
turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät
sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”. Miten hoitoa
saa ja mitä siitä eri vaihtoehdoissa joudumme maksamaan? Terveyspalveluiden
rahoitus on järjestetty monikanavaisesti siten, että tärkeimpiä rahoittajia
ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kansaneläkelaitos, työnantajat ja
yksityiset vakuutusyhtiöt.
Potilaalla on nykyjärjestelmässä periaatteessa vapaus valita yksityisen ja
julkisen terveydenhuollon välillä. Yksilölle koituvat kustannukset
vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä potilas hoitonsa hakee ja vastaavasti
tämän mukaan määräytyvät julkiselle vallalle ja veronmaksajille koituvat
kustannukset.
Terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen kokonaisarvo on noin 12,5 miljardia,
josta 9,5 miljardia on julkisen tuottamaa ja vajaat 3 miljardia on
yksityisen järjestämää palvelua. Potilaan valitessa julkisen palvelun
tarjoajan, hänelle itselleen jää maksettavaksi asiakasmaksuna omavastuuta
noin 7 prosenttia julkisen terveydenhuollon kokonaiskuluista. Kun asiakas
menee työterveyshuoltoon hänen maksettavakseen jää 12 prosenttia
työterveyshuollon kuluista, työnantajien osuus on 86 prosenttia ja julkisen
tuen osuus 2 prosenttia.
Kun potilas valitsee yksityisen terveydenhuollon jää potilaan maksettavaksi
75% yksityisen terveydenhuollon kustannuksista, julkisen tuen ja
kompensaation osuus yksityisen arvosta on 25 prosenttia. Tämä kompensaatio
ei ole prosenttiakaan terveydenhuollon kokonaismenoista.
Nykymuotoinen terveydenhuollon järjestämismalli on kuitenkin aikansa elänyt.
Järjestelmä synnyttää tehottomuutta, lisää kokonaiskustannuksia sekä
kannustaa siirtämään hoito- ja kustannusvastuuta maksajalta toiselle.
Julkinen raha ohjautuu terveydenhuoltoon useista eri kanavista ja pääosin
ilman riittävää omistajaohjausta. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän
uudistamistarve on selkeä, ja uudistamisessa terveyden- ja hyvinvoinnin
tuottamisen sekä potilaan näkökulman pitäisi ohjata toimintaa, suoritteiden
ja eurojen sijaan.
Pelkästään vähäisillä, nykyisen järjestelmän ongelmakohtia paikkaavilla
osittaisuudistuksilla ei voida poistaa terveydenhuollon ongelmia. Ongelmat
voidaan ratkaista vain uudistamalla koko sosiaali- ja terveydenhuollon
rahoitusjärjestelmä samanaikaisesti, kun palvelujärjestelmää uudistetaan.
Uudistamisessa palveluiden tilaaja ja tuottaja on erotettava toisistaan,
jotta syntyy terveydenhuollolle monituottajaympäristö. Tämän jälkeen
annetaan potilaalle vapaus valita hoitopaikka, raha seuraa potilaan mukana.
Vain yhteiskunnallinen ohjaus, läpinäkyvät, innovatiiviset palvelut ja yksilön
vapaa valinta yhdessä mahdollistavat tulevaisuuden tasa-arvoiset
terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille. Tavoitteita ja laatua
saadaan parhaiten ohjattua, kun laatu ja hoitotulokset otetaan osaksi
palveluiden julkisia korvaamisperusteita tuottajasta riippumatta, ja
tuottajat laitetaan samalle viivalle, kuten Ruotsissa on tehty.
Kirjoittaja on Terveystalon johtava lääkäri.
Uusin viesti
23.5.2012
22:52
Ilmoita asiattomasta viestistä
Re:Isommat tavoitteet SOTE-uudistukseen
10.5.2012 18:56Perustuslaki määrittelee sen, että jokaisen suomalaisen on saatava verovaroin kustannettua terveydenhoitoa. Pykälän 19 mukaan ”julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”. Miten hoitoa saa ja mitä siitä eri vaihtoehdoissa joudumme maksamaan? Terveyspalveluiden rahoitus on järjestetty monikanavaisesti siten, että tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kansaneläkelaitos, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.
Potilaalla on nykyjärjestelmässä periaatteessa vapaus valita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Yksilölle koituvat kustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä potilas hoitonsa hakee ja vastaavasti tämän mukaan määräytyvät julkiselle vallalle ja veronmaksajille koituvat kustannukset.
Terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen kokonaisarvo on noin 12,5 miljardia, josta 9,5 miljardia on julkisen tuottamaa ja vajaat 3 miljardia on yksityisen järjestämää palvelua. Potilaan valitessa julkisen palvelun tarjoajan, hänelle itselleen jää maksettavaksi asiakasmaksuna omavastuuta noin 7 prosenttia julkisen terveydenhuollon kokonaiskuluista. Kun asiakas menee työterveyshuoltoon hänen maksettavakseen jää 12 prosenttia työterveyshuollon kuluista, työnantajien osuus on 86 prosenttia ja julkisen tuen osuus 2 prosenttia.
Kun potilas valitsee yksityisen terveydenhuollon jää potilaan maksettavaksi 75% yksityisen terveydenhuollon kustannuksista, julkisen tuen ja kompensaation osuus yksityisen arvosta on 25 prosenttia. Tämä kompensaatio ei ole prosenttiakaan terveydenhuollon kokonaismenoista.
Nykymuotoinen terveydenhuollon järjestämismalli on kuitenkin aikansa elänyt. Järjestelmä synnyttää tehottomuutta, lisää kokonaiskustannuksia sekä kannustaa siirtämään hoito- ja kustannusvastuuta maksajalta toiselle. Julkinen raha ohjautuu terveydenhuoltoon useista eri kanavista ja pääosin ilman riittävää omistajaohjausta. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamistarve on selkeä, ja uudistamisessa terveyden- ja hyvinvoinnin tuottamisen sekä potilaan näkökulman pitäisi ohjata toimintaa, suoritteiden ja eurojen sijaan.
Pelkästään vähäisillä, nykyisen järjestelmän ongelmakohtia paikkaavilla osittaisuudistuksilla ei voida poistaa terveydenhuollon ongelmia. Ongelmat voidaan ratkaista vain uudistamalla koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä samanaikaisesti, kun palvelujärjestelmää uudistetaan. Uudistamisessa palveluiden tilaaja ja tuottaja on erotettava toisistaan, jotta syntyy terveydenhuollolle monituottajaympäristö. Tämän jälkeen annetaan potilaalle vapaus valita hoitopaikka, raha seuraa potilaan mukana.
Vain yhteiskunnallinen ohjaus, läpinäkyvät, innovatiiviset palvelut ja yksilön vapaa valinta yhdessä mahdollistavat tulevaisuuden tasa-arvoiset terveydenhuoltopalvelut kaikille kansalaisille. Tavoitteita ja laatua saadaan parhaiten ohjattua, kun laatu ja hoitotulokset otetaan osaksi palveluiden julkisia korvaamisperusteita tuottajasta riippumatta, ja tuottajat laitetaan samalle viivalle, kuten Ruotsissa on tehty.
Kirjoittaja on Terveystalon johtava lääkäri.
Uusin viesti 23.5.2012 22:52 Ilmoita asiattomasta viestistäIlmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.